ylarivifinal
Tapahtumat 2009-2010, 2010-2011, 2011-2012, 2012-2013, 2013-2014, 2014-2015, 2015-2016
Tapahtumat 2013-2014
22.5.2014 Toukokuun klubikokous

Kausi 2013 – 2014 lähestyy loppuaan ja kauden viimeinen klubikokous pidettiin totutusti Suomalaisella Pohjalla. Paikalla oli jälleen veljiä tuvan täydeltä ja tunnelma sen mukainen. Kausi on ollut erittäin aktiivinen ja tapahtumia on ollut klubi- ja hallituskokousten lisäksi lähes joka kuukausi. Osanotto aktiviteetteihin ja tapahtumiin on ollut erinomainen ja viimeisimmät olivat toukokuussa klubivierailu Ugiin sekä Littoistenjärven ympärijuoksu. Tapahtumista on jäljellä vielä kesäkuussa Lions-liiton vuosikokous Porissa sekä hallituksen vaihtokokous.

Klubikokouksen esityslistan kohdassa ”muut asiat” presidentti palkitsi kauden aikana ansioituneet veljet. President’s Appreciation Award -ansiomerkin saivat veljet HannuM ja IsmoV, Club officer Award –ansiomerkin saivat veljet KalleP, ReijoJ, TimoH, JanneE, AriE, JuhoO ja EsaL. Lisäksi presidentti antoi We Serve-pinssin kauden aikana järjestetyistä tapahtumista veljille HannuH (Satavan kyläkaupan tapahtuma), OlliW (Mäntyniemen perhekeskus, joulukorit) ja JuhaG (T-sairaalan esittely).

Veli HannuM luovutti ”ukkoleijonan” kauden aikana erityisesti kunnostautuneelle veljelle seuraavilla sanoilla: ”Haluan luovuttaa Ukkoleijonan veli Mikko Pikanderille. Mikko, olet osoittanut olevasi aina valmis osallistumaan aktiiviseen toimintaamme. Tuot iloisen ja positiivisen persoonasi sataprosenttisesti joka tilaisuuteen.

Olit mukana Nenäpäiväkeräyksessä, jolloin keräsimme jokirannan kalamarkkinoiden aikaan lippaisiin kelpo potin. Olit mukana myös Lehmusvalkaman Joulu-tapahtumassa kuljettamassa vanhuksia kotoa juhlaan ja takaisin. Mitenkään unohtamatta seuraasi, joka varmasti jäi vieraidemme mieliin. Mukanasi tuolloin oli myös Lady Saija korvaamattoman apunsa tuoden. Osallistuit myös kenkien nastoitustapahtumiin Kupittaan Citymarketissa sekä Itäharjun Prismassa tuoden mukanasi arvokkaan työpanoksen tärkeässä asiassa. Mukanasi oli myös Pikkuleijona Lassi, joka toimi klubimme erinomaisena mainosmiehenä.

Sait tärkeän tehtävän, kun teimme Kunniakäynnin Turun Sankariristille - sait toimia Klubilippumme kantajana osana ryhdikästä Lippulinnaa ja suoriuduit tehtävästä täysin arvosanoin. Olit mukana myös uusien veljien perehdytystilaisuudessa osoittaen olevasi täydestä sydämestä mukana. Lentopalloturnaukseen Osallistuit tuoden sinne reipasta vahvistusta ja tulivoimaa.

Ja kaiken tämän aktiivisuuden kruununa, toimit vuoden tärkeimmän tilaisuuden, Charter-juhlan, tilanneherkkänä juontajana.”

Ukkoleijonan nimeämisen jälkeen oli vuorossa Vuoden Leijona –kiertopalkinnon luovuttaminen ansioituneelle veljelle. Tällä kertaa leijona-patsaan sai veli sihteeri KalleP ja samalla nimensä ”pronssilaattaan” palkinnon saajien listaan. Vuoden Leijona -patsaan luovuttivat veli presidentti TeppoN ja sihteeri  HannuM seuravilla sanoilla: ”Veli Kalle Pelli. Olet leijonan lailla ponnistellut klubimme hyvinvoinnin eteen. Olet osallistunut aktiivisesti kaikkeen klubin toimintaan ja toiminut aina esimerkillisesti. Olit mukana kun tapahtumarikkaasti kuljetimme vanhuksia Lehmusvalkamaan Joulujuhlaan, olit mukana myös Ukkokodin kirkkokuljetuksen järjestämisessä kuten myös Maariankirkon mehutarjoilussa ja molemmissa kenkien nastoitustapahtumissa.

Lisäksi olet ponnistellut voimakkaasti klubimme historian säilyttämisessä, arkistoinnissa ja klubin tavaroiden inventoinnissa. Veli Timon lahjoittaman vitriinin siirto Suomalaiselle Pohjalle arvopaikalle ja sen varustelussa olit kantavana voimana.  Sait myös aikaan klubille merkittävän taloudellisen asian hoitamalla lions-liivien hankinnan lahjoituksena klubille.

Unohtamatta vuoden merkittävimmän tilaisuutemme, Charter-juhlan, juhlatilan järjestämistä käyttöömme. Kaiken kukkuraksi, olet vielä hoitanut myös klubisihteerin tointa herkeämättömällä herkkyydellä sekä varmalla ottella.”

Lopuksi veljet HannuM ja KalleP kiittivät omasta ja klubin jäsenien puolesta kauden presidenttiä veli Teppo Nolvia aktiivisesta toimintakaudesta sekä miehekkäästä otteesta klubin johdossa.

Klubikokouksen päätyttyä otettiin vielä ryhmäkuva, jossa ikuistettiin paikalla olleet klubiveljet tulevaan toimintakertomukseen.

Näin saatiin kausi tältä osin päätökseen ja edessä on ansaittu kesätauko klubiaktiviteeteista.

Terveisin
Ismo/tiedotustoimikunta

Kuvia tapahtumasta.

 
15.5.2014 Littoistenjärven ympärijuoksu

Jo lähes perinteeksi muodostunut osallistuminen Littoistenjärven ympärijuoksuun keräsi tälläkin kertaa hyvän joukon osallistujia. Kokonaisuudessaan tapahtumaan osallistui 141 lions-henkistä ”kilpailijaa”, joista klubistamme peräti 14. Jälleen kerran olimme parhaiten edustettu klubi ja 10% koko osallistujamäärästä! Tällä osallistumismäärällä on tietysti hieman negatiivinen vaikutus järjestävien seurojen budjettiin mutta tapahtuman sääntöjen mukaisesti, klubimme on oikeutettu 14 ”vapaalippuun” vuoden 2015 tapahtumaan. Järjestäjiltä saadun tiedon mukaan ensivuoden lähtö- ja maalipaikkaa joudutaan siirtämään ja sen johdosta reitti pitenee noin puoli kilometriä. Tämä pitää huomioida ensikevään valmistautumisessa, jotta matkan todellinen pituus ei yllätä loppumetreillä!

Viimeviikkoisten kylmien säiden jälkeen ilma lämpeni juuri sopivasti tapahtauman alla ja lenkki saatiin kiertää mukavassa auringon paistaeessa. Toki järvivesi oli vielä 10 asteen tietämissä ja siten tuulenvire lähes jäätävää loppusuoran tuntumassa. Tämä ei kuitenkaan osallitujia haitannut ja olympiavoittaja Pertti Karppisen lähettäessä pistoolin laukauksella osallitujat taipaleelle, eturivin ”ammattilaiset” lähtivät kuin rusakot puskasta. Ensimmäisten loppuajat olivat hieman päälle 20 minuuttia, joten herää kysymys että kannattaako noin lyhyen pyrähdyksen takia edes tulla paikan päälle?

Meidän joukkueessakin oli kovakuntoisia juoksijoita ja veli MikkoP löytyy tulosluettelon 20-parhaan jokosta kelpo ajalla. Hienoa Mikko! Klubin voimaryhmä jäi totutusti peräpään valvojaksi, tosin tällä kertaa joukko suksijoita ilman suksia jäi vielä taaemmas! Joka tapauksessa kaikki lähtivät hyvällä mielellä kiertämään kahdeksan kilometrin lenkkiä. Matkan varrella oli totutusti tankkauspiste, jossa oli tarjolla sekä raikasta vettä että mehua virkistämään matkantekoa. Lenkin aikana tuli vastantulijoita useampiakin mutta yhtään ohittajaa, eikä myöskään ohitettavaa, ei tainnut osua kohdalle. Maalissa todettiin loppuajan parantuneen viimevuodesta huomattavasti. Veli kauppias (Olli W) otti viimeisen parin kilometrin mitaisen spurtin ja juoksi maaliin. Loppuajassa parin minuutin ero pääjoukkoon ja jaloissa omenan kokoiset rakot!

Maalissa hernekeitto maistui erinomiaselta ja tuore mitali poltti taskussa. Taas yksi joukkuetapahtuma takana ja vuoden päästä uudelleen vähintään samankokoisella joukkueella!

Terveisin
Ismo/tiedotustoimikunta

Kuvia tapahtumasta.

 
13.5.2014 Vastavierailu Uuteenkaupunkiin Tiukua hakemaan

Tammikuun klubikokoukseen saimme yllätysvieraita Ugista, kun kuusi lionia LC Uusikaupunki/Merettaret –klubista saapui Suomalaiselle Pohjalle ryöstämään klubimme hallussa olevaa Tiukua. Rosvo Roopen sävelin leijonattaret ottivat kellon haltuunsa ja pakenivat paikalta kokouksen päätyttyä.
Veljet selvisivät yllättävästä tilanteesta nopeasti ja rivien kokoaminen vastaiskuun alkoi välittömästi veli presidentin johdolla.
Toukokuun alussa aika oli kypsä vastaiskulle ja Flooran päivänä 13.5 veljesjoukko lähti matkaan veli KariH:n ohjastamalla tilataksilla. Matkan aikana päästiin oikeaan tunnelmaan seuraamalla illan jääkiekko-ottelua veli sihteerin iPadilta. Pelissä Suomi-leijonat saivat takkiin mutta tällä leijonaryhmällä ei ollut ajatustakaan palata takasin tyhjin käsin. Lopullisessa ryhmässä oli yhteensä yhdeksän leijonaa, joten tiukuperinteen säännöt täytettiin selkeästi. Ainoa epäilyksen häivä oli, josko LC Uusikaupunki/Merettaret olisi saanut kaikki jäsenet paikalle kokoukseen, jolloin vastaisku kuivuisi kasaan.

Paikalle Uuteenkaupunkiin saavuttiin hyvissä ajoin ja ennen sisäänmenoa nostatettiin veljien adrenaliiniarvot huippuunsa terassin yhteiskuvilla. Nyt tai ei koskaan! Merettaret pyrkivät järjestämään kokouksensa aina eri paikoissa ja tällä kertaa kokouselle oli valittu palokunnan koulutustilat, jotka he olivat koristelleet kukanpäivän kunniaksi hyvin kesäisesti. Paikalle oli kutsuttu myös klubin kummi Erkki Ääritalo sekä klubin alkutaipaleen toiminnassa vahvasti tukemassa olleet Mikko ja Päivi Torkkeli. Paikalla oli erinomainen osanotto mutta ei aivan 100%, joten vastaiskun tulos oli selvä, poika kotiin!

Tilaisuuden aluksi skoolattiin lasit kuohuvaa, jonka jälkeen klubin jäsenet esittivät kesäistä kuorolaulantaa vierailijoille. Esityksen jälkeen presidentti hoiti klubikokouksen vauhdikkaasti ja aikaa siihen meni yhteensä runsas kymmenen minuuttia. Tosin illan aikana palattiin vielä pariin otteeseen esityslistalla olleisiin asioihin mutta joka tapauksessa yksi nopeimmista klubikokouksista tähän mennessä. Kokouksen jälkeen nautittiin maittava illallinen, joka oli tilattu kadun vastakkaiselta puolelta olevasta Pooki-ravintolasta.

Illallisen jälkeen oli vuorossa kauden aikana ansioituneiden jäsenten palkitseminen sekä kakkukahvit. Hieman iltakahdeksan jälkeen rosvopäällikkömme veli Teppo nousi pöydästä ja lateli faktat pöytään ryöstöretken onnistumisen edellytyksistä. Tällä kertaa Merettarilla ei ollut mitään mahdollisuutta puolustautua ja pinkillä koristenauhalla pakattu tiuku palautui omistajilleen. Toki tiun luovutus tapahtui hyvässä yhteisymmärryksessä mutta varmasti vastaavaan ryöstöretkeen saamme varautua myös tulevaisuudessa. Ja sehän nimenomaan kuuluu tiuku-perinteeseen! Kotimatkalle lähdimme hyvissä mielin onnistuneen vastaiskun jälkeen ja unohtaa ei sovi Merettarien arvontapöytää, josta veljet kaappasivat hyvän osan voitoista mukaansa.

Tapahtumaan osallistuivat veljet Timo Kari, Pekka Heino, Teppo Nolvi, Petri Hällfors, Kalle Pelli, Lars Wiren, Hannu Heikniemi, Juhani Tailas ja Ismo Viinikainen.

Erinomainen tapahtuma kauden päätteeksi ja toivon mukaan tiuku-perinne herää uudelleen henkiin eikä tämä jää ainutkertaiseksi kokemukseksi. Suuri kiitos myös Ugin Merettarille lämmöllä järjestetystä klubi-illasta!

Terveisin
Ismo/tiedotustoimikunta

Kuvia tapahtumasta.

 
20.2.2014 Helmikuun klubikokous - yritysvierailu T-sairaalaan

Tammikuun klubikokoukseen saimme yllätysvieraita Uudenkaupungin naisklubista heidän saapuessa ryöstämään Tiukua ja helmikuun klubikokous yhdistettiin yritysvierailuun. Veli JuhaG oli kutsunut veljesjoukon tutustumaan TYKSin uuteen T-sairaalaan.

Vierailun aluksi veli Juha kertoi sairaalan historiaa alkaen 1700-luvun puolivälistä aina T-sairaalan alkupäiviin saakka. Mukaan mahtui mm. Adolf Fredrikiltä saatu mahtikäsky perustaa Ruotsi-Suomeen ensimmäinen sairaala Suomen mantereelle. Tuolloin ei vielä ollut lääkäreitä vaan välskäreitä ja henkilökuntaa, jotka hoivasivat ihmisiä Läntiselle- Rantakadulle perustettuun ”sairaalaan” jossa oli kymmenkunta vuodepaikkaa. Vuonna 1784 sairaala muutti Linnankadun ja Puistokadun kulmaan lähelle poliisilaitosta, jolloin tilat tuplaantuivat.

Tuohon aikaan hoitotoiminta oli lähinnä sukupuolitautien hoitamista ja valtaosa vuodepaikoista oli varattu sukupuolitauteja varten. Noin sata vuotta myöhemmin sairaala muutti Kiinanmyllynmäelle, jonka piharakennus on vieläkin jäljellä. Silloin oli 60 vuodepaikkaa sukupuolitaudeille, 20 paikkaa mielisairaille ja loput 60 paikkaa muille eli vähän yli sata vuotta sitten iso osa hoitopaikoista oli sukupuolitaudeille ja hulluille. Paljon muita tauteja ei tuolloin sitten hoidettukaan.

Historian oppitunnin jälkeen tutustuttiin Suomen sairaanhoitopiireihin, joista Varsinais-Suomen piiri on kolmanneksi suurin HUSin ja Pirkanmaan jälkeen. Tästä veli Juha jatkoi kertomalla asiantuntevasti sairaanhoitopiirien tehtävistä sekä TYKSin miljoonapiiristä ja sairaanhoitopalveluista. Yksi TYKSin erityisosaaminen on ylipainehappihoito, jossa hoidetaan pahoja infektiopotilaita ympäri Suomen. Esityksen aikana tuli esille myös U-sairaalaan rakenteelliset ongelmat, joista osittain johtuvat nykyiset kosteus- ja homevauriot.

Erittäin mielenkiintoisen esityksen jälkeen lähdettiin 
veli Juhan johdolla tutustumiskierrokselle. Kierroksen aikana käytiin mm ”kevytpäivystyksessä”, josta löytyi Triage-huoneet. Ko huone kävi tutuksi mm veli Pekalla lentopalloturnauksen aikana. ”Leveät käytävät ja potilaita ei näy missään, luulisi että täällä ei tapahdu mitään.” kuului kommenttina veljesjoukosta. Muutama oikea potilaskin nähtiin.

Kierrosta jatkettiin seuraavaan kerrokseen leikkaussalin päivystysosastolle ja sieltä edelleen ylipainehappikammiohuoneeseen, jossa veli Mikon lady Saija esitteli laitteistoa. Olo oli kuin James Bondin filmissä ja veli Juha ehdottikin painekammion koekäyttöä, koska hän oli aikoinaan paineistanut potilaita... 

Kammiossa hoidetaan mm sukellustauti- ja korvan tinnityspotilaita. Happihyppelyn jälkeen vierailimme vielä leikkausosaston ovella. Tämäkin osasto näytti aivan tyhjältä ja veli Juha kyllä vakuutteli, että päivällä oli ollut jopa ruuhkaa. No toivotaan, että tämä oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun näissä tiloissa tulee vierailtua.

Tutustumiskierroksen jälkeen siirryimme yhdyskäytävää pitkin U-sairaalan ruokalaan, jossa pidettiin klubikokous kevyen iltapalan kera. Ennen kokousta oli vielä 1000€ lahjakirjan luovuttaminen TYKSin Turun Lasten psykiatrisen osaston edustajalle, Riikka Silannolle, opetusvälineistön hankintaan ja lasten virkistystoimintaan. Lahjakirjan luovuttivat veljet presidentti, sihteeri ja rahastonhoitaja.

Seuraavaksi oli veli Ahti Määtän palkitseminen ensimmäisen ruusukkeen ansiomerkillä pitkäaikaisesta ja aktiivisesta osallistumisesta Lions-toimintaan.

Virallisten toimitusten jälkeen oli vuorossa helmikuun klubikokous, jonka veli presidentti vei tahdikkaasti lävitse säädetyssä ajassa. Kokouksen jälkeen nautimme vielä leading lady Niinan järjestämän kevyen iltapalan ja koska olimme vierailulla sairaalassa niin ruokakin oli hyvin salaattipitoista ja siten terveellistä.

Erinomaisen mukava vaihtoehto ”normaalille” klubikokoukselle.

Kiitokset vielä veli Juhalle informatiivisesta vierailusta T-sairaalaan syövereihin ja leading lady Niinalle erinomaisen iltapalan järjestämisestä
!

Terveisin
Ismo/tiedotustoimikunta

Kuvia tapahtumasta.

 
8.2.2014 LC Turku/Kupittaan Charter-ilta

Klubimme viisikymmentäkuudes, niin kuin asia hienosti sanotaan, vuosijuhla pidettiin Kupittaan ytimessä, Veritas Stadionilla.

Veritas Stadion on kansainväliset mitat täyttävä stadion, joka täyttää vaativimmatkin kriteerit huipputapahtumien järjestämiseen. Juhlan järjestelyt alkoivat perinteisesti jo varhain syyskauden alussa ja jossakin vaiheessa paikaksi valittiin Alfons Håkansin hallinnoima yrityskompleksi. No veli Kallen ansiota ja etenkin hänen panostusta erinomaiseksi osoittuneeseen valintaan ei sovi unhoittaa. Vaikka itse pelikentälle emme tällä kertaa ehtineetkään, niin Ravintola Olé sopi erinomaisesti Charter-juhlan järjestämiseen ja on varmasti myös tulevissa juhlissa erittäin varteenotettava vaihtoehto. Etenkin, jos hinnasto on samalla tasolla.

Juhlaohjelman valmistelut oli aloitettu jo hyvissä ajoin ja illan aikana esiintynyt Lions-kuoro oli veli Jukan opastuksella kokoontunut harjoittelemaan useamman kerran. Joulun aluspäivien jouluhartaudessa esiintyneestä kuorosesta oli kasvanut veli Jukan opastuksella kuorokas. Kuten hyvin tiedetään munasta tulee munakas, kun sen rakenteen hajoittaa ja lisää hieman nestettä, sama kasvu oli tapahtunut myös meidän kuoroselle. Erinomaista esitystä heti juhlan alusta alkaen ja loppua kohti vain parani, kun nesteytys toimi ja rentous otti selkävoiton ramppikuumeesta.

Ennen juhlaa oli Satavan syysmarkkinoiden tuoton luovuttaminen lahjakorttien muodossa. Turun Lasten psykiatrisen osaston edustaja oli estynyt saapumaan paikalle, joten veli Presidentti luovutti 1000 euron lahjakirjan ainoastaan Mäntymäen perhekeskuksen edustajalle. Lahjakirjan luovutuksen ja juhlamaljan kohotuksen jälkeen tilaisuuteen osallistujat nauttivat vielä kahvit hyvän asian kunniaksi. Mäntymäen perhekeskuksen lahjakortti toimitettiin perille jälkikäteen.

Presidenttipari vastaanotti juhlavieraat kuin linnanjuhlissa ikään. Juhlavieraat saapuivat ajallaan ja juhlapaikka oli viimeisen päälle kuosissa vuoden tärkeintä juhlaa varten. Illan juontamisen hoiti veli MikkoP erinomaisella tilanneherkkyydellä. Pikkuleijona Lassi ei ollut tällä kertaa mukana, vaikka
olikin perjantaina talkoissa. Tässä on sellainen leijonapari, jota lady Saija vielä säestää, että heistä varmasti kuullaan vielä jatkossakin! Ei mennyt 4sailsin illan arpajaisiin lahjoittama lahjakortti väärään osoitteeseen!

Kuoron ensimmäisen esityksen ja juhlamaljan kohotuksen jälkeen nautittiin maukas illallinen, jonka ravintola Olén keittiömestari ”Marko” Marcell oli loihtinut. Ruokailun aikana tunnelma tiivistyi lähes kuorosodan tasolle, kun konkarit innostuivat haastamaan nuorisopöydän laulusille.

Maittavan illallisen jälkeen kuoro jatkoi ohjelmaa ja Leijonahenki kajahti juhlahuoneeseen upeana esityksenä. Veli presidentti piti perinteisen juhlapuheen, jonka päätteeksi hän luovutti arvomerkit anisoituneille veljille. Veljet PekkaH ja AhtiM palkittiin ensimmäisen ruusukkeen ansiomerkeillä pitkäaikaisesta ja aktiivisesta Lions-toiminnasta. Veli PekkaM palkittiin kahdella timantilla varustetulla ansiomerkillä klubin ansiokkaasta jäsenkasvusta presidenttikaudellaan. Kansainväliseltä Lions-liitolta tulleen kirjeen oli allekirjoittanut PID Wayne A Madden. Lisäksi veli ManuL palkittiin 15 vuoden palveluvuosista Chevron -ansiomerkillä.

Veli Mikon johdolla ohjelma jatkui veljestrion lauluesityksellä, jonka jälkeen veli Antti Heinosen kutsuma duo Rudi & Sanna esittivät sikermän Antin lempikappaleita. Jossakin vaiheessa pöytäkunnista alkoi kuulua soraääniä juomien puutteesta ja henkilökunnan herättämiseksi laulettiin varmaan kaikki tunnetut ja tuntemattomat juomalaulut. Viimein ruotsinkielinen snapsilaulu kolahti ja tarjoilijat ilmaantuivat paikalle.

Eikä mennyt pitkään, kun duo aloitti laulannan uudemman kerran ja hetkessä tanssilattialla oli iloisia tanssipareja. Tästä ilta jatkui lämpöisessä tunnelmassa laulaen, tanssien, tanssien, laulaen ja virallinen ohjelma päättyi pitkään odotettuun arpajaisiin. Ei käynyt aivan selväksi miten arvat oli myyty tai miten ne oli kohdistettu palkintoihin mutta tasan ei käynyt onnen lahjat tälläkään kertaa. Juhlaväestä nousi esille muutama henkilö, jotka kirjaimellisesti tyhjensivät pöydän. Mainittakoon näistä multivoittajista mm lady Kaija ja veli ManuL. Arvonnan jälkeen ilta jatkui mukavan seurustelun merkeissä aina pikkutunneille asti ja urheimmat jaksoivat vielä jatkoille presidenttiparin luokse.

Erinomainen juhlailta jälleen kerran, josta suuri kiitos kaikille järjestelyissä mukana olleille ja tietysti kaikille ladyille ja veljille, yhdessä tämäkin ilta tehtiin!

Terveisin
Ismo/tiedotustoimikunta

Kuvia tapahtumasta.

 
1.2.2014 Nastoitustapahtuma Itäharjun Prismassa

Kenkien nastoittamisesta on tullut pysyvä palveluaktiviteetti klubimme ohjelmaan. Helmikuun ensimmäisenä päivänä veljesjoukko pystytti ”nastoituspajan” valmiina palvelemaan kansalaisia ja tällä kertaa paikkana oli ensimmäistä kertaa Itäharjun Prisma. Ensimmäiset asiakkaat toivat kenkiä nastoitettavaksi jo hyvissä ajoin ennen kello kymmentä. He olivat kuulleet asiasta jo aikaisemmin ja varmistivat, että saavat kengät talvikuntoon ennen kevään liukkaita kelejä.

Prisman ulko-ovien ja kassojen sijoittelun vuoksi, nastoituspaikka ei ollut aivan yhtä hyvä, kuin mihin olemme tottuneet Kupittaan CM:ssa. Nyt ihmisvirta kulki sekä sisään että ulos käytävän molemmista päistä, joten iso osa kaupan asiakkaista ei mennyt lainkaan työpisteemme ohitse. Tämän lisäksi CM:ssa oli jo totuttu kevään nastoitustapahtumaan ja osa ihmisistä osasi jopa odottaa sitä. Täällä oltiin ensimmäistä kertaa ja ihmisiä taisi poiketa enemmän vieressä olleeseen Turun Sanomien ”yhden miehen esittelypisteeseen”. Edes maaginen ”ilmaiseksi” –sana ei vedonnut kansalaisiin, tarjolla olleet karkit kelpasivat sitäkin paremmin.

Eli nyt olisi pitänyt panostaa ”myyntityöhön” selvästi enemmän ja siinä emme onnistuneet. Useammankin kerran onnistuimme rakentamaan keltaisen suojamuurin nastoituspisteen ympärille, selät asiakkaisiin päin, jolloin kukaan ei edes uskaltanut tulla kysymään mitä oli tarjolla. Useammalla taisi koko vuoro mennä pääosin veljien keskinäisiin keskusteluihin ja tapahtuman varsinainen teema & tarkoitus jäi vähemmälle.

Tällä kertaa päivän saldo oli 82 kenkäparia eli selvästi vähemmän kuin tammikuussa. Hyvä tulos tämäkin ja etenkin, jos onnistumme yhdenkin pahan kaatumisen estämään. Kevään liukkaat kelit ovat vasta edessä, joten ajankohta sinänsä oli oikea. Vuoden päästä Kupittaan CM:ssakin on tilanne toinen, koska nykyisen ”nastoituspaikkaan” on rakenteilla kauneudenhoitokeskus ja joudumme siirtymään johonkin toiseen paikkaan. Eli silloinkin pitää panostaa enemmän paikan suunnitteluun
jo etukäteen, jotta saadaan paikasta mahdollisimman toimiva sekä asiakkaille hyvin näkyvä toimipiste.

Paikalla oli vuoroillaan yhteensä 23 veljeä.

Terveisin
Ismo/tiedotustoimikunta

Kuvia tapahtumasta.

 
25.1.2014 Piirin lentopalloturnaus Peltolan koululla

Lentopalloharjoitus Teräsrauelan koululla
Sunnuntaina 19.1 kahdeksan veljeä kokoontui Teräsrautelan koululle lentopalloharjoituksiin. Veli Ari oli ilmoittanut klubimme tulevaan I- ja II-alueiden lentopalloturnaukseen lauantaina 25.1.2014. Ja kun mukaan lähdetään, niin tietysti sinne mennään voittamaan eikä vaan pelailemaan. Joukkue saatiin helposti kasaan urheilevista leijonanuorukaisista mutta tarve pienelle taktiikkapalaverille sekä lentopallon perusteiden palauttamiselle mieleen oli selvä. Suomen lentopallomaajoukkue oli juuri saanut menestystä maailmalla, joten lähes jokainen tunnisti lentopallon mikä oli tietysti erinomainen alku.

Ari oli rekrytoinut entisen SM-tason pelaajan Merja Entosen kertaamaan lentopallon saloja, vaikka osa veljistä taisi kuitenkin keskittyä enemmänkin seuraamaan treenaajan suloja. Joka tapauksessa Teräsrautelan koulun pelisaliin laitettiin pelikenttä pystyyn ja ensimmäinen haaste oli verkon asentaminen. Kuten kuvissa näkyy, lattiassa oleva asennusreikä ja veljien hakema tolppa vaativat hieman sovittamista.. No siihenkin ratkaisu löytyi ja sekä tolpat että verkko saatiin asennettua paikoilleen. Sitten vaan pelaamaan.

Näin varmaankin jokainen luuli mutta ei sinne päinkään. Merja teki selväksi heti alusta lähtien kuka salissa määrää ja miten. Ensimmäinen puolituntia olisi verryttelyä, lämmittelyä ja venyttelyä, kukaan ei saanut loukkaantua (siis fyysisesti) ensimmäisissä harjoituksissa. Kuin pienen talon leijonat, veljet seurasivat Merjan perässä erilaisia venytys ja lämmittelyliikkeitä, hyppien, pomppien, hölkäten, venytellen ja lähes kontanten..

Vihdoin päästiin itse asiaan ja pallot kaivettiin esiin. Siinäkin aloitettiin perusteista eli pallon heittämistä, vastaanottamista ja lopuksi jopa syöttöjä. Verkolta lyönnit jätetiin sattuneesta syystä tässä harjoituksessa väliin. Yllättävän hyvin lentopallon periaatteet palautuivat veljille mieleen ja varmasti myös tuntuivat seuravana päivänä. Puolitoista tuntia peliä, no pallottelua verkon ylitse joka oli vain hieman korkeammalla kuin Wimbledonin Grand Slam -loppuottelussa.

Lentopalloturnaus Peltolan koululla
Lauantaiaamuna 25. tammikuuta klo 8.40 Peltolan koulun liikuntasaliin saapui tuima joukko lentopallon harrastajia. Joukkueita oli peräti kahdeksasta klubista, joka tarkoitti hikistä lauantaipäivää. Osa joukkueista koostui ammattilaisista, jotka kiersivä turnauksia säännöllisesti ja sitten oli muutama joukkue joiden harjoitukset koostuivat lähinnä edellisen kauden kisasta. Eli tässä porukassa olimme lähes PRO, kaksi tuntia tehokasta harjoittelua edellisenä viikonloppuna ammattilaisen ohjaamana. Odotuksena oli vähintään pronssiottelu ja hyvässä myötätuulessa jopa finaali. Jo verryttelyn aikana kävi selväksi muiden joukkueiden taso, tulossa oli todellakin hikinen lauantaipäivä.

Paikalla oli myös kannustusjoukkue sillä jo nastoituksessa mukana ollut leijonanpentu Lassi oli reippaana kentänlaidalla kannustamassa isä Mikkoa ja koko joukkuetta voittoon. Myöhemmin aamupäivällä myös veli Pekan perhe saapui paikalle kannustamaan ja aaltoliike oli valmis!

Ensimmäinen peli oli LC Turku/Linnaa vastaan ja aloituserä meni kuin elokuvissa, selkeä voitto ja pipot märkinä toiseen erään. No tappiohan siinä tuli mutta olipahan yksi erävoitto taskussa ja toinenkin erä hävittiin niukasti 19-25. Pikkuhiljaa selvisi, että Linnan joukkue ei ollutkaan kovin kanto tässä porukassa ja kovat pelit olivat vasta edessä. Allekirjoittanut ehti kuvaamisen lomassa katsella myös muiden joukkueiden pelaamista ja aika nopeasti selvisi, että joukkueiden taso oli todella korkealla. Loppuottelupaikasta tulisi kiivas taistelu, yhtään pistettä ei saataisi lahjaksi.

Toisessa pelissä vastassa oli Rymättylä/Merimaskun joukkue ja armoa ei anottu, eikä myöskään saatu. Lopputulos tasokkaan ensimmäisen erän (25-20) jälkeen oli 2-0, ei pisteitä tällä kertaa. Seuraavana oli järjestävä joukkue Pohjola, joka sytytti joukkueemme toisessa erässä jo aivan liekkeihin ja veljet takoivat pisteitä yksi toisensa perään. Takkiin tuli 2-0 ja jälkimmäinen erä 25-18 mutta pelivire oli erinomainen. Tässä taisi tulla myös ensimmäinen loukkaantuminen, siis fyysinen, kun veli PekkaR sotki varpaansa ja lopulta jouduttiin
hakemaan jopa lunta urheiluvamman lieventämiseen. Vierailu TYKSin päivystykseen oli tiedossa ja saikkua pukkasi. Pelien välissä veljet hakivat herkkyyttä paikallisesta punttisalista ja ainakin Top Chef Hurmeella kanki Kaikkosmainen rentous näkyi hyvin pelissäkin.

Yhtä kaikki, lähes loppuotteluihin päästin ja ykköslohkon kolmantena päästiin pelaamaan kakkoslohkon kolmatta vastaan. Liki parin tunnin pelitauko oli kuitenkin tehnyt tehtävänsä ja paras terä oli poissa. Takkiin tuli kuin talvisodassa ja Suikkilan joukkue vei erät puhtaasti 2-0. Hieman kryptisen pisteenlaskutavan lopputuloksena joukkueemme oli lopputuloksissa sijalla 6, mutta masennuksesta ei ollut tietoakaan ja pukuhuoneessa jo suunniteltiin 100% lisäämistä harjoitteluun. Eli vuoden päästä ennen turnausta olisi jopa kahdet harjoitukset!

Erinomainen urheiluviikonloppu, josta ei puuttunut dramatiikkaa ja huippusuorituksia nähtiin koko rahan edestä.

Terveisin
Ismo/tiedotustoimikunta

Kuvia tapahtumasta.

 
16.1.2014 Tammikuun klubikokous - Tiu'un ryöstö

Jo syyskauden aikana “normaalit” klubikokoukset olivat vähissä ja useamman kerran on ollut erikoisohjelmaa tarjolla mm. uuden veljen juhlallinen vastaanotto kahdessa kokouksessa. Kevätkausi näyttää alkaneen samalla tavalla, sillä joulukuun kokouksessa oli sovittu että tammikuun kokouksesta alkaen istumapaikat jaettaisiin satunnaisessa järjestyksessä. Veljet IsmoS ja AnttiH liimasivat nimitarrat Leijona-laulu –korttiin ja klubimestari jakoi kortit istumapaikoille. Käännettiinkö nyt uusi sivu klubin historiassa vakiopaikkojen osalta? No ei aivan, presidentin, sihteerin ja rahastonhoitajan paikkojen lisäksi oli vielä muutama ”sitkeä sissi” omilla paikoillaan mutta katsotaan mitä kevään kokoukset tuovat tullessaan.

Eikä tässä vielä kaikki, saimme yllätysvieraita Uudenkaupungin suunnalta! Kuusi Lionia LC Uusikaupunki/Merettaret –klubista saapui Suomalaiselle Pohjalle pahat aikeet mielessään, he tulivat ryöstämään klubimme hallussa olevaa Tiukua. Rosvo Roopen sävelin leijonattaret esittivät aikeensa ja vaativat kelloa itselleen. Tiukuperinteen mukaan ainoa tapa estää ryöstö on klubin 100% osanottajamäärä ryöstöhetkellä ja tällä kertaa sitä ei saavutettu, joten Tiuku siirtyi ryöstäjien haltuun. Toki Tiu'usta ei luovuttu ilman kamppailua ja mm. ryöstöjoukon nimet tarkistettiin Lions-vuosikirjasta. Mutta kuten mainittu, Tiuku jouduttiin luovuttamaan ja veli presidentti ojensi kellon LC Uusikaupunki/Merettaren presidentille Sirkka-Liisa Virtanen-Lohtajalle. Tämän jälkeen vieraat asettuivat heille varatuille paikoille ja varsinainen klubikokous alkoi veli presidentin johdolla.

Ryöstölaulun sanat:

Ei tienneet veljet Kupittaan
kuink' on nyt laitansa
kun Merettaret melkein vie
nyt heidän paitansa:
kas, oome tullett ryöstämään
nyt teidän tiukua,
ja olis' sen nyt hyvä pian
tänne liukua!

Kuten jo useamman kerran olemme todenneet veli presidentin täsmällisyyden syyskauden aikana, niin nytkin kokous päättyi minuutilleen klo 20.00. Ennen illallista oli vielä vuorossa vieraana olevan I-alueen lohkon puheenjohtajan Auli Uhinkin puheenvuoro, jonka päätteeksi hän jakoi ansiomerkit pitkään klubissa toimineille veljille. Ansiomerkin saivat veljet Manu Lonka (15v), Kai Olenius (15v) sekä Pekka Heino (30v), onnittelut palvelusvuosista!

Terveisin
Ismo/tiedotustoimikunta

Kuvia tapahtumasta.

 
14.1.2014 Perehdyttämistilaisuus uusille jäsenille

Tiistaina 14.1 järjestettiin klubimme uudemmille jäsenille perehdyttämistilaisuus Lions-toimintaan Marja-Leena Knuutisen johdolla. Paikalle saapuikin ihan mukavasti nuorempia veljiä ja todella ilahduttava määrä ladyja. Ilmoittautuneita osallistujia oli yhteensä 13. Veli presidentti avasi tilaisuuden ja avauspuheenvuorossaan Marja-Leena totesi havainneensa klubimme erittäin positiivisen ilmapiirin: ”ihana nauru ja ihana tunnelma heti alkuun”. Marja-Leenalla on 20 vuoden kokemus Lions-toiminnasta, joista mainittakoon mm. LC Turku/Auroran perustajajäsen, piirikuvernöörinä kaudella 1998-1999, Suomen Lions-liiton puheenjohtajana kaudella 2003-2004 (ensimmäinen nainen ko tehtävässä) sekä Punainen Sulka -keräyskampanjan johtajana vuonna 2006 ja tietysti erilaiset virat omassa klubissa 20 vuoden aikana. Nykyään hän on ollut muutoskouluttajana muutaman vuoden ajan. Lisäksi hänellä on parhaillaan menossa tutkintotyö Lions-toiminnasta.

Illan ohjelma noudatteli pitkäli veli presidentin laatimaa runkoa, jossa aluksi käsiteltiin Lionismia ja Lions-järjestöä sekä niiden perusperiaatteita. Vaikka Lions-järjestö on palvelujärjestö ja ns kolmannen sektorin toimija, sen ei kuitenkaan tarvitse osallistua
yhteiskunnan ja valtion velvoitteisiin vaan klubit voivat valita hyvin vapaasti omia aktiviteetteja ja toimia niiden mukaan. Tuttuun tapaan Marja-Leena mainosti ja esitteli kaikkien leijonien raamattua eli Lions-vuosikirjaa, jossa on kaikki perustieto helposti saatavilla "kompaktissa koossa" ja helposi kuljetettavissa mukana.

Muita perehdyttämistilaisuuden aikana käsiteltyjä asioita olivat mm klubi- ja puolisotoiminta, ARS-säätiön toiminta sekä A-piirin toimintastrategia tulevina kausina. Tuleva piirikuvernööri Pertti Tenhunen on jo nyt aloittanut oman kautensa suunnittelun. Toimintastrategia pohjautuu pitkälle kuluvan kauden DG Tommi Virtasen aloittamaan teemaan, joka jatkuu myös tulevan kauden aikana. Yleensä teemat ja strategiat vaihtuvat lähes vuosittain tehtävien haltijoiden vaihtojen myötä, kun jokaisella kansainvälisellä presidentillä on oma teemansa. Kevennyksenä Marja-Leena mainitsi oman kuvernöörikautensa kansainvälisen presidentin, Kajit "KJ" Habanananda Thaimaasta, jonka nimi oli vaikea muistaa ja heillä oli muistisääntönä ”have a banana”.

Marja-Leenan esityksen jälkeen oli tarjolla kevyt iltapala, joka tällä kertaa oli erittäin ruokaisa ja maukas lämmin voileipä paikallisesta keittiöstä. Iltapalan aikana jatkui aktiivinen puheensorina, josta selvästi havaitsi että perehdyttämistilaisuus oli täyttänyt hyvin sille asetetut tavoitteet ja kiinnostusta asian tiimoilta löytyy myös jatkotilaisuuksille.

Kiitokset kaikille osanottajille erittäin aktiivisesta tilaisuudesta ja tietysti Marja-Leenalle asiantuntevasta esityksestä sekä veli presidentille itse tilaisuuden järjestelyistä. Marja-Leenan materiaali jaetaan sähköpostilla klubin jäsenille. Tilaisuus on tallennettu myös videolle ja sen käyttömahdollisuutta mietitään.


Terveisin
Ismo/tiedotustoimikunta

Kuvia tapahtumasta.

 
12.1.2014 Kunniakäynti Turun Sankariristillä

Varhain sunnuntaiaamulla Turun alueen Lionsit kokoontuivat Turun hautausmaan Uudenmaankadun pysäköintipaikalle ja ryhmittyivät lippukulkueeseen valmiina siirtymään sankariristille. Sää oli muuttunut kertaheitolla talviseksi viimekuukausien vesisateista ja pakkasta oli rapiat 8 astetta. Ryhmittyminen kolmiriviin tapahtui rivakasti Lion Pauli Inkiläisen johdolla. Kun lippulinna oli järjestyksessä ja rivit ojennuksessa, oli vuorossa Suomen lipun vastaanotto, jonka jälkeen lippukulkue siirtyi hautausmaan halki sankariristille.

Ennalta jaetun ohjelman mukaan
laulettiin ensiksi Jumala ompi linnamme virren ensimmäinen säe, jonka jälkeen oli piirikuvernööri Tommi Virtasen juhlapuheen vuoro. Juhlapuheessaan Tommi viittasi Suomen presidentin Sauli Niinistön uuden vuoden puheeseen sekä sotien aikana vallinneeseen periaatteeseen ”Kaveria ei jätetä”. Me Leijonat pyrimme luomaan kansainvälistä yhteistyötä edistävällä toiminnallamme suvaitsevuuden hengen ja rauhan maailman kansakuntien välille. Järjestömme yksi perustavoitteista on kirjattu olevan ”luoda ja ylläpitää yhteisymmärrystä maailman kaikkien kansojen keskuudessa”. Lions-järjestön tunnuslause: Me palvelemme, sekä kansallinen teemamme tälläkin hetkellä, Palvelulla hyvinvointia, kunnioittaa sankarivainajiemme ja sotasukupolviemme periaatteita palvella uhrautuvasti isänmaatamme sen hyvinvoinnin edistämiseksi omalla työllämme. Josta edelleen Tommi jatkoi Leijona henki -laulun sanoin: ”Ne, joille osa leijonan on suotu, on jatkajia aatteen arvokkaan. Nuo sukupolvet, ennen meitä luotu, sen perinnöksi jätti aikanaan. Ja henki, jonka saimme sydämeen, se vahvana on siellä edelleen”. Yhdessä tekemällä saavutamme tavoitteemme!

Juhlapuheen jälkeen DG Tommi Virtanen ja  RC Juhani Tailas laskivat seppeleen sankarihaudalle. Seuraavaksi kajahti juhlavasti ilmaan Lionsien yhteislauluna ”Oi kallis Suomenmaa”, jonka jälkeen lippukulkue palasi takasin hautausmaan pysäköintipaikalle. Kuntoutuskeskus Petreassa oli perinteisesti LC Turku/Auroran järjestämänä kahvitilaisuus.

Pikaisen laskutoimituksen mukaan paikalla oli yhteensä runsaat 120 Lionia ja ilahduttava määrä osallistujia myös piirin naisklubeista. Klubimme edustus oli hyvä ja paikalla oli yhteensä 13 veljeä.

Jälleen kerran juhlava alku Lions-kauden kevätpuoliskolle ja tällä kertaa sääkin oli suosiollinen.

Terveisin
Ismo/tiedotustoimikunta

Kuvia tapahtumasta.

 
11.1.2014 Kenkien nastoitusta Kupittaan City-Marketissa

Nyt jo perinteeksi muodostunut kenkien nastoitustapahtuma oli jälleen vuorossa tammikuun 11. päivä Kupittaan City-Marketin tiloissa. Ajoitus sään puolesta onnistui lähes täydellisesti, sillä yön aikana oli satanut hieman lunta ja taisi olla myös vuoden ensimmäinen pakkasaamu. Päivän aikana satoi lisää lunta ja sekä kadut että kävelytiet olivat todella liukkaita. Heti aamusta puoli kymmenen aikaan ensimmäiset veljet veli Kallen johdolla kokoontuivat laittamaan työskentelypistettä kuntoon. Tällä kertaa myös välineet olivat hyvässä tallessa ja kaikki paikalla heti alusta. No yksi porakone oli jossakin lainassa ja tilalla oli veli Kallen tuoma varakone, ilmeisestikin Bilteman tehtaalta lahjaksi saatu, jota ”kehuttiin” vuolaasti päivän aikana. Veli Pekan opastuksella noudettiin myymälän taukopaikalta pino tuolia istumapaikoiksi asiakkaille sekä myyntitiski töiden vastaanottoa varten. Kymmenen pintaan kaikki olikin valmista ensimmäisiä asiakkaita varten.

Ensimmäisen vuoron ensimmäinen tunti oli kohtuullisen hiljaista aikaa niin kaupassa kuin nastoituspisteessä. Muutama ”aamuvirkku” asiakas toi kenkänsä nastoitetavaksi mutta minkäänlaista ruuhkaa ei päässyt syntymään. Yhdentoista jälkeen ihmisvirta lisääntyi selvästi ja kaupan infopaikasta annetut kuulutukset ilmaisesta nastoituspalvelusta tuottivat tulosta. Hetkessä kaikki istumapaikat olivat täynnä ja veljet jakoivat vuoronumeroita asiakkaille. Itse kenkien nastoitus kävi jo suurimmalta osalta hyvällä rutiinilla ja tällä kertaa ei tullut montaakaan paria todella haasteellisia kenkiä. Joitakin kenkäpareja, lähinnä lenkkitossuja ja muita vastaavia pehmeäpohjaisia kenkiä, jouduttiin palauttamaan, koska nastoitus ei niihin onnistunut. Merkittävää oli, että useampi asiakas kävi ostamassa kaupasta uudet kengät ja toi ne suoraan nastoitettavaksi. Yksi asiakas jopa pyysi kenkäosaston myyjää tulla näyttämään kahta kenkäparia ennen ostopäätöksen tekemistä, jolla hän varmisti että kengät voidaan kunnolla nastoittaa! Lisäksi myös vuosihuoltoon tuli useampi kenkäpari eli niihin oli vuosi sitten laitettu nastat pohjaan ja nyt vaihdettiin kuluneet uusiin ja lisättiin tarpeen mukaan.

Iltapäivän alussa oli jälleen yksi hiljaisempi hetki ja veli TimoH käytti tilaisuutta hyväkseen. Hyvää palveluahan on aina rouvas-asiakkaille tarjottu. On avustettu kenkien poisottamisessa sekä laitettu takasin jalkaan ja sidottu jopa nauhat kiinni. Tällä kertaa ensimmäisen kerran klubin nastoitusaktiviteetin historiassa oli tarjolla myös jalkapohjahierontaa! Asiakas istui ilmeisen tyytyväisenä, kun veli Timo paineli hänen jalkapohjiaan ammattimaisella otteella. Rouvan isäntäkin oli tyytyväinen saatuaan kenkänsä nastoitetuksi ja kaupan päälle vielä jalkahieronnan emännälle! Mihinkä tämä aktiviteetti vielä kehittyykään, kunhan asiaa hieman pohditaan.

Paikalla oli myös veli Mikon tuoma leijonanpentu Lassi, joka ylpeänä kantoi Lions-merkkiä rinnassaan ja viihdytti asiakaskuntaa loistavilla piirustuksillaan.

Iltapäivän vuoron aikana yksi rouvasihminen kertoi, että hän oli jo syksyllä liukastunut ja murtanut kätensä. Kuultuaan nastoituksesta hän tuli välittömästi paikalle ja laitatti nastat kenkiinsä. Samoin muutamat henkilöt kävivät kotoa noutamassa useampia kenkäpareja nastoitettavaksi, kun olivat kauppareissullaan kuulleet palvelusta. Yhtä kaikki, veli Arin laatima vuorolista toimi hyvin ja veljet osallistuivat erinomaisesti aktiviteettiin kukin vuorollaan. Leijonahenki oli loistava ja huumori kukki työskentelyn lomassa kiitettävästi. Tällä kertaa pikaisen laskutoimituksen perusteella ainakin 25 veljeä oli paikan päällä päivän aikana ja nastoitettuja kenkäpareja oli kirjanpidon mukaan yhteensä 96. Muutama kenkäpari meni varmasti ohi kirjanpidon, vaikka tällä aktiviteetilla ei vielä kuittipakkoa olekaan, joten päivän saalis oli noin 100 kenkäparia mikä on jälleen erinomainen tulos.

Loistava palveluaktiviteetti, joka saa jatkoa muutaman viikon päästä kuunvaihteessa itäharjun Prisman tiloissa. Kiitokset kaikille mukana olleille veljille ja sunnuntaina onkin jo vuorossa käynti Turun hautausmaan sankarihaudoilla.

Terveisin
Ismo/tiedotustoimikunta

Kuvia tapahtumasta.

 
2.1.2014 Kunniakkaat 60 vuotta palvelemassa – Lion Osmo Honka

Lion Osmo Honka liittyi LC Porin jäseneksi vuonna 1953. Muutettuaan Turkuun hän liittyi LC Turku/Kupittaan jäseneksi 1959. Klubi oli perustettu vuotta aikaisemmin eli 1958. Näin ollen veli Osmosta ei tullut kaksinkertaista perustajajäsentä.
Lions-järjestöön veli Osmo on siis kuulunut kunniakkaat 60 vuotta. Tiettävästi tällaisia jäseniä on Suomessa tällä hetkellä kaksi. He ovat Lion Osmo Honka (LC Pori  6.9.1953) ja PID Aimo Viitala (LC Lahti 21.11.1953).
Edellä olevan johdosta kansainvälinen presidentti Barry J. Palmer on kiittänyt häntä epäitsekkäästä palvelusta maailman 1,35 miljoonan leijonan puolesta ja palkinnut hänet syyskuussa 2013 erittäin harvinaisella 60 Year Charter Monarch Chevron -palkinnolla.
Palkinnon luovuttivat hänelle kotonaan 2.1.2014 LC Turku/Kupittaan presidentti Teppo Nolvi sekä jäsenet Jouko Lindroos ja Lars Wiren.

Terveisin
Tiedotus- ja PR
DC Lars Wiren

Kuvia tapahtumasta.

 
19.12.2013 Joulukuun klubikokous

Syyskauden viimeinen klubikokous oli jälleen käsillä ja tällä kertaa jo marraskuun klubikokouksessa alkanut positiivinen jäsenkierre jatkui. Kokouksen alussa oli jälleen uuden jäsenen juhlallinen vastaanotto! Jäsentoimikunnan puheenjohtajan veli Juhon johdolla uusi veli Petri Hällfors antoi jäsenlupauksen ja veli HannuM kummin lupauksen.

Esittelypuheessaan veli Petri mainitsi mm kiinnostuksensa hyväntekeväisyystyöhön ja päätös jättää hakemus klubin jäseneksi oli ollut helppo. Sitä oli tietysti avittanut veli Hannun kolme vuotta kestänyt hiostaminen mutta yhtä kaikki, tervetuloa jäseneksi erinomaiseen Lions-klubiin.

Muodollisuuksien jälkeen oli vuorossa leijonamarssi, joka tällä kertaa kuulosti ehkä normaaliakin komeammalta! Seuraavaksi veli presidentti muisti, no muisti miten muisti, veljiä JukkaJ-M ja AnttiH merkkivuosien johdosta. Veli Jukalla oli 60v päivät joulukuun alussa ja veli Antti täyttää vuodenvaihteen jälkeen 80v. Onnittelut vielä kerran molemmille!

Sihteerin puheenvuoron aikana veli KalleP esitteli liitosta tulleen onnittelukirjeen erinomaisesti onnistuneesta jäsenhankinnasta. Näitä kunniamainintoja ja -merkkejä klubimme on saanut jo useampana vuonna peräkkäin ja se varmasti kertoo omaa tarinaansa klubin hyvinvoinnista.

Toimikuntien puheenvuorojen jälkeen oli vuorossa joulukorttimyynnin tuloksen esittely allekirjoittaneen johdolla. Kappalemääräisesti myynti oli kohtuullisen hyvä mutta yrityskorttien puuttuminen pudotti nettotulosta selvästi ja tavoitteena ollut 1000€ tulos jäi saavutamatta. Tällä kertaa tuotto klubille oli 516€ ja seuraavan kauden korttimyyntiä pitänee harkita huolella. Korttimyynnin edistämiseksi oli jälleen luvattu palkkio ansioituneelle veljelle ja tällä kertaa kolme parasta korttihuijaria olivat veljet ReijoJ, PekkaM sekä HannuM. Tästä veljesryhmästä arvottiin perinteitä noudattaen vuoden korttimestari ja onni suosi tällä kertaa veli Pekkaa, joka vastaanotti lähes joulun väreissä olevan palkinnon. Onnittelut voittajalle.

Eikä tässä vielä kaikki. Veli Top Chef Hurme, oli jälleen kerran ajatellut veljesryhmää ja ravintolan henkilökunnan avustuksella löytyi uusi omistaja Ruduksen tuikulle valaisemaan kauden pimeimpää aikaa. Voittaja oli veli JoukoL. Mainittakoon vielä, että veli Timo jakoi kokouksen alussa heijastimia, joilla varmistetaan veljien näkyvyys pimeinä iltoina kaupungin synkillä kujilla.

Kauden syyskausi on takana ja veli presidentti päätti kokouksen lähes minuutilleen klo 20.00, eli lähes täydellistä toimintaa myös tällä saralla.

Rauhallista ja rentouttavaa joulua kaikille!

Terveisin
Ismo/tiedotustoimikunta

Kuvia tapahtumasta.

 
17.12.2013 Jouluiloa lapsiperheille

Vuosien tauon jälkeen oli klubi päättänyt toimintasuunnitelmassaan toteuttaa aktiviteetin, jonka tarkoituksena oli tuottaa jouluiloa 10 vähävaraiselle tai muuten hankalassa elämäntilanteessa olevalle perheelle.

Aktiviteettitoimikunta selvitteli asiaa monin eri tavoin, mutta tällaisten perheiden löytäminen ei ollut yksinkertaista. Yhteistyökumppaniksi saatiin Mäntymäen perhekeskuksen henkilökunta. He lupasivat etsiä perheet asiakkaidensa joukosta. Aktiviteettitoimikunnan vetäjä Esa Lindell selvitteli asiaa yhdessä presidentin ja uuden veljemme Olli Wigrenin kanssa. Heidän aktiivisuutensa avulla saatiin kymmenen hienoa herkkukoria jouluilon tuottamiseksi. Yhden korin arvo oli runsaat 60 €.

Perhekeskuksen henkilökunta oli järjestänyt 17.12.2013 kahvitilaisuuden, jossa korit luovutettiin. Kahden perheen edustajat olivat paikalla vastaanottamassa jouluhyvää. Loput toimitettiin perille henkilökunnan toimesta. Läsnä olleet äiti viiden lapsensa kanssa sekä toisen perheen kaksi lasta kiittivät kauniisti saamastaan lahjasta. Me läsnä olleet Kupittaan veljet lupasimme välittää terveiset edelleen klubimme jäsenille.

Terveisin
Lars Wiren

Kuvia tapahtumasta.

 
16.12.2013 Jouluhartaus Sinitaivassalissa

Joulun aluspäivien jouluhartaudesta on muodostumassa jo perinne klubimme syyskauden tapahtumiin ja viimeisimpänä tapahtumana se päättää erinomaisesti aktiivisen syyskauden ja mahdollistaa rauhoittumisen joulunajan viettoon. Aikaisemmin hartauden toimitti veli Matti Ahonen mutta hänen muutettua alkusyksystä Lahden seudulle oli klubin löydettävä uusi vaihtoehto hartauden pitäjälle.

Veli presidentin aktiivisen toiminnan tuloksena klubin jäsenet saivat kutsun jouluhartauteen, joka pidettäisiin Suomen Liikemiesten Lähetysliiton omistamassa Sinitaivassalissa, Rauhankadulla. Tilaisuuteen saapui yhteensä 30 veljeä & ladya ja presidentin avauspuheenvuoron jälkeen SLL:n toiminnanjohtaja Erkki Haarala esitteli Lähetysliiton toimintaa sekä Sinitaivassalin historiaa.

Suomen Liikemiesten Lähetysliitto ry (SLL) on lähetyskannatusta kokoava ja liike-elämän palveluksessa olevien ihmisten henkistä ja hengellistä hyvinvointia tukeva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteydessä toimiva valtakunnallinen järjestö. Liiton toiminnan keskeiset sisältöalueet ovat kristillinen elämäntulkinta, liike-elämän etiikka ja maailmanlaaja vastuu. Erkki Haaralan mukaan Lähetysliiton saamat lahjoitukset on onnistuttu sijoittamaan erittäin tuottavasti 1990-luvun puolivälin ja 2000-luvun alkupuolen osakemarkkinoilla, jonka tuloksena yhdistyksen talous on nyt vakaalla pohjalla. Hänen mukaansa yhdistys käyttää sijoitusten tuomat voitot lahjoituksiin, joiden kohteena ovat mm Suomen Lähetysseuran lähetyskohteiden ja projektien tukeminen sekä Viron kirkon lasten- ja nuortenleirien tukeminen.

Sinitaivassali on valmistunut vuonna 1963 ja salin kattoon on kuvattu ko vuoden Turun helmikuisen yön tähtitaivas. Veli TimoK:n mukaan tähtikaton valaisimien asennuksen yhteydessä oli tapahtunut pieni laskuvirhe ja viisi metallista tähteä oli jäänyt uupumaan. Tilanne oli korjattu hakemalla lähikaupasta viisi tähtitorttumuottia ja leikkaamalla niistä yksi sakara pois. Liitto hankki tilat käyttöönsä vuonna 2006 paikallisilta rotareilta, jotka olivat päätyneet ns "kahden kammion loukkuun". 6.5.2006 arkkipiispa Jukka Paarma siunasi salin kirkolliseen käyttöön. Salissa järjestetään liiton tilaisuuksia, tuomasmessutoimintaa ja Suomen Lähetysseuran tilaisuuksia. Sali on myös ulkopuolisten käytettävissä.

Haaralan puheenvuoron jälkeen klubin ”kuoronen” pohjusti yhteislaulua Maa on niin kaunis. Kauden alussa kuoroon oli ilmoittautunut kymmenisen henkilöä mutta joulu- ym. kiireiden myötä laulajien määrä on pudonnut kolmeen joten voitaneen puhua ”kuorosesta” varsinaisen kuoron sijaan.

Yhteislaulun jälkeen kappalainen Pasi Jaakkola piti jouluhartauden ja tällä kertaa pohjautuen Matteuksen evankeliumiin. Varsinainen jouluevankeliumi perustuu Luukkaan evankeliumin toisen luvun alkuosaan. Lukuosuuden jälkeen hän esitti Konsta Jylhän koskettavan Joululaulun. Hartauspuheen jälkeen Pasi kiitti tilaisuudesta tulla pitämään jouluhartaus Lions-klubin jäsenille, joka olikin hänelle ensimmäinen kerta. Veli TimoK käytti heti tilaisuutta hyväkseen ja ehdotti Pasia harkitsemaan liittymistä klubiin, jolloin tilaisuuksia tulisi lisääkin. Erinomaista pelisilmää veli Timolta!

Jouluhartauden jälkeen oli jälleen yhteislaulua past leading lady Marjon johdolla ja viimeisenä lauluna oli Sibeliuksen säveltämä ja Topeliuksen sanoittama joululaulu ”En etsi valtaa loistoa”. Koko laulutuokion ajan salissa vallitsi jouluisan lämmin tunnelma ja osallistujia piti herätellä pariinkin otteeseen ottamaan pientä iltapalaa kahvin kera. Mainittakoon, että erittäin maukkaat täytetyt patongit olivat Kosken leipomosta, joka palvelee Puutarhakatu 23:ssa sijaitsevassa myymälässä. Kosken leipomo on perinteikäs turkulainen leipomo, joka on toiminut Turun Portsassa jo vuodesta 1918 saakka. Leipomo on erikoistunut käsintehtyihin perinteisiin leipomotuotteisiin ja he ovat avanneet uuden myymälän osoitteeseen Itäinen Pitkäkatu 41.

Joulukuun klubikokous on vielä jäljellä mutta tästä on hyvä rauhoittua joulun viettoon.

Terveisin
Ismo/tiedotustoimikunta

Kuvia tapahtumasta.

 
15.12.2013 Mehutarjoilu Maarian kirkolla

Klubin veljet ja ladyt kokoontuivat sunnuntaina 15.12 Turun Maarian kirkon edustalle, tarjoilemaan kuumaa mehua ja joulupipareita kirkkoväelle, joka oli tulossa kirkkoon osallistumaan kauneimpien joululaulujen laulamiseen. Jo perinteeksi muodostunut tapahtuma keräsi hyvän joukon klubin jäseniä sateiseen kolmannen adventin iltaan hoitamaan palveluaktiviteettia. Tällä kertaa sääennustus piti hyvin paikkansa ja luvattu sade ja voimistuva etelätuuli yrittivät kaikkensa pilatakseen illan tunnelman, mutta epäonnistuivat pahasti.

Tarjoilupaikkojen pystytys sekä klubin Lions-kylttien asennus onnistui vielä kohtuullisessa säässä mutta sen jälkeen tihkusade kiihtyi ja tuuli voimistui navakaksi. Jo hyvissä ajoin ensimmäiset kirkkovieraat saapuivat paikalle ja kuuma mehu maistui vesisateesta huolimatta. Veljet TimoH, Jukka J-M ja PekkaM ottivat vieraita vastaan ensimmäisessä aallossa ja mikäli joku onnistui luikahtamaan heidän ohitseen, niin veljet TeppoN ja KalleP hoitivat tarjoilun heillekin heti seuraavassa aallossa varmalla otteella. Lähes kaikki kirkkoon kiiruhtavat kansalaiset pysähtyivät nauttimaan kupillisen kuumaa mehua ja samalle he saivat lämpimän hyvänjoulun toivotuksen veljesjoukolta.

Viittä vaille iltaseitsemän kaikki 260 kpl juomamukia oli käytetty ja samalla kirkonkellot kumahtivat soimaan. Joulunajan viimeisin palveluaktiviteetti oli suoritettu.

Terveisin
Ismo/tiedotustoimikunta

Kuvia tapahtumasta.

 
15.12.2013 Lehmusvalkaman joulujuhla

Lehmusvalkaman joulujuhla on joulun aluspäivien merkkitapahtuma monelle lähialeen vanhukselle. Nyt jo 31. kerran järjestetty tapahtuma on aina yhtä suosittu ja mukaan oli alunperin ilmoittautunut yli 170 vanhusta. Siitä määrästä osa jäi pois jo järjestäjien neuvoteltua asiasta ja lopullinen määrä oli 120 -130 vanhusta johtuen viimehetken muutoksista esim terveydentilassa.

Klubimme sai listan kuljetettavista vanhuksista ja heitä oli yhteensä 10. Heidän asiunpaikat olivat Kupittaan City-Marketin lähiympäristössä. Tällä kertaa pääsimme ruokailun osalta jälkimmäiseen kattaukseen, joten aivan kukonlaulun aikaan ei tarvinnut sunnuntaina lähteä liikkeelle. Sääkin suosi eikä nyt ollut edellisen vuoden tapaan lumikinoksia kaduilla hidastamassa hakureissuja. Veljesryhmä kokoontui Kupittaan City-Marketin pysäköintialueelle ja paikan päällä sovittiin ”kuka hakee ja kenet”. Lopullinen kuljetettavien vanhusten määrä oli pudonnut jo seitsemään, joten kuljetuskapasiteetti riitti mainiosti.

Allekirjoittanut muodosti veli Ahdin kanssa hakupartion jonka noudettavana oli vanhempi herra Jalavantieltä. Paikka löytyi helposti ja PenttiH olikin jo valmiina odottamassa kyytiä juhlaan. Matkalla jutellessa kävi selväksi, että hän on alueen alkuperäisiä asukkaita ja on asunut samassa talossa jo yli 70 vuotta! Tuona aikana Kupittaan kulmakunnat ovat muuttuneet suuresti ja alkuperäisiä naapureita ei juurikaan ollut enään jäljellä. Pentti kertoi käyneensä Lehmusvalkaman juhlassa jo useamman kerran ja oli odottanut innolla tätäkin aamua.

Saavuimme juhlapaikalle hyvissä ajoin ja ensimmäinen ryhmä oli vielä joululounaalla. Vanhuksia ei haitannut yhtään, vaikka aikaa jouluohjelman alkuun oli runsaasti. He istuivat kahvilan pöydän ääreen ja hetken kuluttua iloinen puheensorina kantautui käytävällä.

Joulujuhla alkoi ajallaan klo 12.30 veli Jussi Tailaksen tervehdyssanoilla. Piirikuvernööri Tommi Virtanen kertoi omassa puheenvuorossaan Lions-klubien toiminnasta ja vapaaehtoistyöstä, jota tehdään lasten ja nuorten terveen elämän ja kehityksen turvaamiseksi, sekä ikääntyneiden, perheiden, vammaisten ja muiden apua tarvitsevien tukemiseksi. Syy toiminnassa mukana olemiseen on auttamisen halu ja se syntyy yhdessä tekemisestä tapahtumissa, sekä mukavasta yhdessäolosta. Tommin mukaan klubien tärkein palvelun kohde on oma lähialue ja asuinympäristö.

Virallisten puheenvuorojen jälkeen nähtiin Lahjan tyttöjen voimistelu- ja musiikkiesityksiä sekä Emmi Hakalan ja Henrietta Bonfolkin lauluesitykset. Väliin mahtui tietysti myös yhteislaulua ja tällä kertaa Henrietan säestämänä. Ohjelmaan oli saatu myös tuulahdus nykyhetken musiikkimaailmasta, kun Voice of Finland (Kids) -kilpailussa mukana ollut Nicola Tiainen nousi lavalle ja esitti joulukappaleen Lahjan tytöt taustanaan.

Musiikkiesitysten jälkeen oli vuorossa vanha tuttu Tiernapojat, esitys joka kuuluu jokaiseen joulujuhlaan ja tällä kertaa Puolalan yläkoulun musiikkiluokkien esittämänä. Esitys meni mallikkaasti ja styranki sai palkkansa. Hyvin saivat myös pojat palkkansa, kun keräsivät ”kolehdin” esityksen päätteeksi yleisöltä.

Ohjelma kesti tunnin ja välittömästi sen jälkeen oli toisen kattauksen vuoro. Nälkä selvästi kurni jo suolissa, niin innokkaasti vanhukset siirtyivät ruokasalin puolelle nauttimaan paikallisten marttojen esillelaittamista jouluherkuista. Erinomaista ruoka olikin, tälläkin kertaa, ja sitä oli vähintäänkin riittävästi. Jälkiruuaksi oli vielä kahvi joulutortun kera. Ruokailun päätteeksi veljet innostuivat laulamaan ruokapöydän ympärillä ”Maa on niin kaunis” -laulun, joka sopikin mainiosti tunnelmaan.

Hetken päästä vanhukset olivat jo eteistiloissa odottamassa kuljetusta takaisin kotiin, koti-ikävä alkoi jo osaa painaa. Mekin vietiin Pentti takaisin kotia ja lähtiessä vielä kädestä pitäen sovittiin, että noudetaan hänet taas vuoden päästä juhlaan. Saa nähdä onko hän silloin vielä tulossa, muisti tuntui olevan kovin lyhyt jo nyt..

Jälleen kerran todella mukava palveluaktiviteetti, josta voisi hyvin käyttää ensimmäisen kuussa kävelijän tunnettuja sanoja hieman eri muodossa: ”Pieni hetki leijonalle mutta suuri tilaisuus vanhuksille”.

Mukana olivat veljet TeppoN, KalleP, LasseW, AhtiM, MikkoP, HannuM, JussiT, MikaL ja IsmoV. Lisäksi vahvistuksena lady Saija ja erityiset kiitokset jälleen veli HannuH:lle taksin järjestämisestä pyörätuolilla liikkuvien kuljetusta varten.

Terveisin
Ismo/tiedotustoimikunta

Kuvia tapahtumasta.

 
1.12.2013 Ukkokodin vanhusten kuljetus joulukirkkoon

Varhain sunnuntaiaamuna veljet kokoontuivat perinteisesti Turun Ukkokodin edustalle hoitamaan vanhusten kuljetusta Henrikin kirkkoon kuuntelemaan ensimmäisen adventtisunnuntain jumalanpalvelusta. Jumalanpalveluksen päätteeksi oli tarjolla kirkkokahvit. Veli HannuH oli hoitanut paikalle kaksi tilataksia, joilla kuljetettin useimmat osallistuvista vanhuksista. Muutama henkilö halusi mielummin matkustaa henkilöauton kyydissä ”privaatisti”. Allekirjoittaneen kyytiin tuli yksi iäkkäämpi rouva, joka kertoi odottaneensa ko tapahtumaa jo pitkään. Hän oli ollut mukana jo aikaisempina vuosina ja tämä olikin yksi joulunajan tärkeimmistä tapahtumista.

Henrikin kirkossa jumalanpalvelus oli tällä kertaa hieman juhlavampi kuoroesiintymisineen ja kirkkosali olikin lähes täynnä. Kirkkokahvit tarjoiltiin kirkon Ruususalissa, jonne kirkkoväki kokoontui nauttimaan kupin kuumaa pullan ja kuivakakun kera. Itse satuin istumaan samaan pöytään yhden vanhemman rouvan viereen ja hetken juteltuamme selvisi, että hän oli täysin sokea. Ikääkin oli kertynyt jo kunnioitettavat 97 vuotta. Tästä ihmisestä henki erittäin positiivinen asenne ja hän mainitsikin, että jalat ja pää toimivat vielä hyvin, muuten ikä alkaa jo hieman painaa. Hän oli saapunut kirkkoon yhdessä nuoremman (85 v) ystävättärensä kanssa. Kun olimme lähdössä takaisin Ukkokotiin, ko rouva oli myös lähdössä kotiin rollaattorinsa kanssa. Nuorempi rouva lähti kirkon edestä alamäkeen ”pyörillä varustetulla potkukelkalla” ja vanhempi rouva hänen perässään rollattorilla. Hänen lähtönsä oli kuin suoraan Pirkka Pekka Peteliuksen ohjelmasta, jossa mummo oli pääosassa. Ensiksi puskaan parkkialueen vasempaan reunaan, siitä pieni korjausliike oikealle ja vinosti kävelytien ylitse nurmikolle, josta jälleen pienellä korjausliikkeellä vasemmalle matka jatkui kohti kotia. Ja hän siis oli täysin sokea ja ikää 97 vuotta!

Tällä aktiviteetilla pystyttiin jälleen tuomaan hyvä joulumieli mukana olleille vanhuksille ja varmasti se lämmitti myös kaikkien mukana olleiden veljienkin mieltä. Mukana olivat veljet AhtiM, KalleP, HannuH, TeppoN, PekkaH ja allekirjoittanut.

Heti aktiviteetin jälkeen poikettiin vielä veli Jukan 60 v syntymäpäivä- kahvilla Turun Pläkkikaupungissa. Paikalla olivat veli presidentin johdolla veljet KalleP, EsaL, AnttiH + lady Eliina sekä allekirjoittanut. Onnittelut vielä veli Jukalle kaikkien klubin jäsenten puolesta.

Terveisin
Ismo/tiedotustoimikunta

Kuvia tapahtumasta.

 
28.11.2013 Varaston inventaario

Marraskuun klubikokouksessa päätettiin vuokrata varastotilaa Pelican Self Storagelta klubille kertyneiden tavaroiden ja arkiston varastoimiseen. Aikaisemmin veli Timo Kari on tarjonnut erinomaisen paikan näille tavaroille mutta suhdanteiden muututtua tavaroille tarvittiin uusi varastointipaikka. Jo aikaisemmin veli Timo oli lahjoittanut klubille komean lasivitriinin, joka siirrettiin veljesvoimin veli sihteerin johdolla ravintola Suomalaiselle Pohjalle komistamaan televisiohuonetta. Sähköistyksen ja lukon asentamisen jälkeen lasivitriini oli jälleen käyttövalmis klubin ”historialliselle” esineistölle.

Vuokrauspäätöksen yhteydessä päätettiin myös tavaroiden inventaarion suorittamisesta. Yhtenä marraskuun lopun perjantai-iltana veljet KalleP, LasseW ja allekirjoittanut kokoontuivat pelikaanivarastoon suorittamaan inventaariota. Varastokopista löytyi useita laatikkoja täynnä erilaisia Lions-aiheisia muistoesineitä ym. Klubimme on saanut monelta ystävyysklubilta lahjoina mm. pöytästandaareja klubin merkkipäivien kunniaksi, lisäksi löytyi kasapäin aktiivisten veljien kiertomatkoilta kerääntyneitä pöytäviirejä ja muita matkamuistoja. Kaikki laatikot käytiin lävitse ja tärkeimmät muistoesineet laitettiin sivuun siirrettäviksi lasivitriin ja siten kaikkien veljien nähtäville.

Varastossa oli myös laatikollinen valokuvakansioita, jotka listattiin sillä tarkkuudella mikä oli mahdoillista. Lisäksi jäi vielä kaksi pahvilaatikollista klubin tili- & kokouspöytäkirjoja, jotka pitää
käydä erikseen lävitse ja lajitella tarpeen mukaan.

Varastokopin seinällä roikkui myös edesmenneen veli Vikke Lehmus- kosken Lions-liivi, solmio ja suikka, joista
näkyy vakuuttavasti hänen paneutumisensa Lions-työhön. Liivi  & suikka ovat täynnä Lions-matkoilta hankittuja pinssejä ja vuosikokouksilta kerätty ”tikasketju” taisi olla puoli metriä pitkä sekin. Painoa komeudella oli varmasti viisi kiloa!

Terveisin
Ismo/tiedotustoimikunta

Ps. Veli KalleP hoiti ansiokkaasti esillelaitettavat tavarat lasivitriiniin itsenäisyyspäivän aattona ja lähti Tampereen yöhön vasta sen jälkeen. Tampereen keikasta olemmekin saaneet lukea lehdissä..

Ps2. Nyt myös klubin kyltit ovat varmassa tallessa ja kaikki tietävät mistä ne löytyvät, kun ne ovat "varastossa".

Kuvia tapahtumasta.

 
21.11.2013 Marraskuun klubikokous

Marraskuun klubikokous oli hieman juhlavampi kokous uuden veljen vastaanoton myötä. Heti kokouksen avauksen jälkeen Olli Wigren noudettiin kokoushuoneeseen ja virallinen vastaanotto toimitettiin jäsentoimikunnan puheenjohtajan veli Juho Ojalan toimesta. Tähän järjestelyyn päädyttiin, koska veli presidentti oli uuden veljen kummi ja siten itsekin antamassa kummin lupausta toimituksen yhteydessä. Uusi veli Olli Wigren on Härkämäen K-Marketin kauppias ja iältään vielä alle kolmekymppinen, joten aktiivisia vuosia Lions-toiminnan parissa on runsaasti edessä.

Kokouksen yhteydessä suoritettiin
myös äänestys toisen uuden veljen liittymisestä klubiin ja äänestyksen tuloksena yksimielisesti hyväksyttiin Petri Hällforsin jäsenhakemus. Eli jälleen on tiedossa uuden veljen juhlallinen vastaanotto seuraavassa klubikokouksessa. Kuluva kausi alkoikin hieman mollivoittoisesti kolmen jäsenen jättäessä eropyyntönsä peräjälkeen henkilökohtaisista syistä. Tällä vauhdilla ollaan keväällä jo varmasti nollatuloksessa ja toivottavasti jopa positiivisella puolella klubin jäsenmäärän kehityksessä.

Kokouksen jälkeen veli MikkoP esitelmöi aiheesta ”Excelsior – suomalainen laskuvarjojääkärikoulutus 50 vuotta”. Aihe oli selvästi erittäin kiinnostava ja veljet kuuntelivat mielenkiintoista esitystä suurella antaumuksella. Kukaan ei poistunut paikalta ennen esityksen loppua vaikuttavasta valokuvamäärästä huolimatta. Erinomainen klubiesitelmä!

Tästä on hyvä jatkaa jouluajan aktiviteetteihin, joista ensimmäisenä on perinteinen Ukkokodin vanhusten kuljettaminen joulukirkkoon.

Tiedotustoimikunta/Ismo

Kuvia tapahtumasta.

 
25.10.2013 Nenäpäiväkeräys-tempaus Aurajoen rannalla

Perjantaina iltapäivällä loistavassa syyssäässä, 11 veljeä kokoontui Aurajoen rantaan höyrylaiva Ukko-Pekan laituripaikan viereen. Edessä oli jälleen osallistuminen nenäpäiväkeräykseen viimevuotiseen tapaan.

Lokakuun lopun Silakkamarkkinat olivat käynnistyneet jo torstaina, jolloin sää ei suosinut markkinoita. Nyt aurinkoisena perjantaina jokirannassa oli runsaasti markkinaväkeä ja siten erittäin suotuisa paikka klubin Nenäpäiväkeräys-tempaukselle. Veljesjoukko oli jo edellisenä vuonna samaan aikaan suorittamassa nenäpäiväkeräystä jokirannassa erinomaisella menestyksellä ja sen innoittamana peräti 11 veljeä oli pukeutunut teeman mukaisesti ja lähti keräyslippaiden kanssa markkinayleisön sekaan. Jokirannassa oli paljon hyväntuulista markkinaväkeä ja lippaat täyttyivät tasaiseen tahtiin 3 tunnin keräystempauksen aikana.

Punaiset nenät huomattiin helposti ja yhdistettiin hyvin valtakunnalliseen hyväntekeväisyyskampanjaan. Erityisen hyviksi keräyspaikoiksi todettiin paella- yms pannujen vieressä olleet ruokailupaikat sekä teatterisillan päät. Ruokailemassa olevilla ihmisillä oli vatsa täynnä ja parempi mieli, jolloin kukkaron nyörät oli helppo löysätä ja kilauttaa loput kolikot keräyslippaisiin.

Keräyksen lomassa oli myös aikaa tutustua markkinakojuissa tarjolla oleviin herkkuihin ja lions-liivit huomattiin positiivisesti myös kauppiaitten joukossa. Isännän viirit liehuivat komeasti LC Turku-Aninkaisen markkinateltan yläpuolella. Veljet kannattivat tietysti myös naapuriklubin toimintaa käymällä maukkaalla viinerikahvilla heidän markkinateltassa.

Tämänvuotiset Silakkamarkkinat olivat järjestyksessä 35. markkinat. Turun Silakkamarkkinat on vakiinnuttanut asemansa Helsingin Silakkamarkkinoiden kanssa yhdeksi valtakunnan tärkeimmistä kalamarkkinatapahtumista. Turun Silakkamarkkinoilla pääpaino on kalastajien harjoittamalla silakan ja silakkatuotteiden myynnillä. Kalatuotteita on laidasta laitaan: fileitä, savukalaa, marinadituotteita, tuoretta kalaa ja muita saaristolaistuotteita jokaisen makuun. Toinen tärkeä ryhmä on muiden alkutuottajien ja käsityöläisten ryhmä. Muut markkinamyyjät ovat mukana entisessä laajuudessaan täydentämässä tuotevalikoimaa ja tuomassa tunnelmaa.

Tapahtumaan osallistuivat veljet Pekka M, Hannu M , Ari E, Juha G, Ilkka H, Pekka M, Teppo N, Mikko P, Jussi T, Lasse W ja Ismo V.

Erinomainen hyväntekeväisyystapahtuma jälleen kerran!

Tiedotustoimikunta/Ismo

Kuvia tapahtumasta.

 
17.10.2013 Lokakuun vuosi- ja klubikokous

Lokakuun vuosi- ja klubikokous keräsi Ravintola Suomalaisen Pohjan kokoushuoneen täyteen. Paikalla oli 30 veljen lisäksi arvovaltainen vieras, piirikuvernööri Tommi Virtanen. Myös syyskuun klubikokouksessa oli lähes ennätysosanotto, 32 veljeä, joten kokousaktiivisuuden osalta kausi on lähtenyt loistavasti liikkeelle.

Vuosikokouksen aluksi valittiin kokouksen puheenjohtaja, sihteeri sekä pöytäkirjan tarkastajat. Puheenjohtajan nuijaa heilutti jo tuttuun tapaan veli Lasse ja sihteerin virkaa hoiti veli Kalle. Vuosikokouksen esityslistalla olleet asiat käytiin hyvässä järjestyksessä lävitse ilman turhia jahkailuja. Edellisen kauden toimintakertomus juostiin lävitse puheenjohtajan jakaessa puheenvuoroja tarpeen mukaan. Tuloslaskelma ei aiheuttanut suurempaa keskustelua ja sen päätteksi veli Petri esitti tilintarkastajien lausunnon, jossa todettiin tuloslaskelman olleen asiallisesti laadittu ja täyttävän asetetut säädökset. Kauden 2012-2013 hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus yksimielisesti.

Kuluvan kauden talousarviota oltiin käsitelty jo aikaisemmissa kokouksissa hyvissä ajoin ja senkin hyväksyminen tapahtui luonnikkaasti muutaman käytetyn puheenvuoron jälkeen. Samoin kauden toimintasuunnitelma oli valmisteltu jo heti kauden alussa ja oli veljille saatavilla, joten siihenkään ei enään muutoksia tullut. Hallituksen esityksestä veli Hannu Heikniemi valittiin 1. varapresidentiksi veli Matti Ahosen tilalle, joka oli aiemmin kesällä ilmoittanut muutostaan Lahden suuntaan ja täten halunsa erota klubista.

Veli Lasse toimi jälleen vuosikokouksen puheenjohtajana äärettömällä tehokkuudella ja päätti kokouksen nuijan kopautukseen, jonka jälkeen käynnistyi varsinainen klubikokous presidentin johdolla. Mainittakoon, että klubikokouksen esityslistalla oli mm esitys lämpöpeiton hankinnasta TYKSin synnytysosastolle, perinnevitriinin hoitajan toimi, tulevan Nenäpäiväkeräyksen järjestäminen Aurajoen Silakkamarkkinoiden yhteydessä sekä arpojen myynti Suomen Lions-klubien nuorisotyön tukemiseksi.

Vaikka uusi kausi oli käynnistynyt klubin jäsenmäärän osalta hieman mollivoittoisesti oli kokouksen esityslistalla positiivisena asiana yhden uuden veljen (Olli Wigren) jäsenäänestys sekä toisen kandidaatin (Petri Hällfors) esittely. Eli olemme jälleen saamassa lisää uutta verta klubimme toimintaan.

Illan vieras DG Tommi Virtanen mainitsi puheenvuorossaan kotimaan tavoitetta ”palvelulla hyvinvointia”, joka seuraa hyvin Palmerin kansainvälistä tavoitetta. A-piirin kauden tavoitteena on ”yhdessätekeminen”, joka Tommin sanojen mukaan näkyy erinomaisesti klubimme kuluvan kauden toimintasuunnitelmassa. Klubitoiminnassa on tärkeätä viihtyvyys ja hänen illan havaintojensa mukaan, joku veljistä oli uskaltanut heittää jopa vitsintynkää kokousten aikana. Tärkeätä on saada uusia jäseniä toimintaan mukaan mutta vähintäänkin yhtä tärkeää on saada vanhat jäsenet pysymään aktiivisesti mukana.

Klubin jatkuva uudistuminen on oleellista, jossa työn jatkajia on kouluttautumassa piirin ja liiton järjestämissä koulutustilaisuuksissa sekä oman klubin viranhaltijoina. Toiminnan suunnittelussa kehotetaan pitkäjänteisyyteen, jossa tulevien kausien varapresidentit ovat mukana jo ennen oman kauden alkua. DG:n sanojen mukaan klubimme tiedottaminen on kunnossa. Tiedottamista klubin aktiviteeteista ulospäin sekä toisille klubeille että laajemmalle yleisölle pitää tehdä asiallisesti, ei pröystäillen tai ylpeillen. Kaupunkialueella julkisen uutiskynnyksen ylittäminen on vaikeampaa, maaseudulla klubien on helpompaa päästä paikallisten lehtien sivuille sekä muuhun mediaan. Piirin omia tiedotuskanavia ovat mm. internetsivut sekä Jalopeuralehti

Lopuksi Tommi mainitsi vielä Palmerin tuoman kvartaalitalouden käytön eri teemoilla, jossa jokaiselle 3 kuukauden jaksolle on määritelty tietty toimintateema. Niistä esimerkkinä vähävaraisten muistaminen ennen joulua ja keväällä ympäristötapahtuma, johon liittyy mm puiden istutusta.

Puheenvuoronsa päätteeksi piirikuvernööri palkitsi veli Timo Hurmeen ansiomerkillä erinomaisesta aktiivisuudesta jäsenhankinnassa, hienoa Timppa! Lisäksi Tommi luovutti sekä presidentille että veli Lasselle viirit Hampurin kansainvälisestä kokouksesta.

Presidentti päätti kokoksen ja illallisen jälkeen oli vielä vuorossa veljien Lasse ja Jussi pitämä mielenkiintoinen valokuvakavalkadi Lions-liiton kansainvalisestä vuosikokouksesta Hampurissa. Valokuvia oli satoja ja mukaan mahtui myös videoklippejä välittämään tunnelmaa kokousilmapiiristä.

Tiedotustoimikunta/Ismo

Kuvia tapahtumasta.

 
7.9.2013 Satavan kyläkaupan syysmarkkinat

Satavan kyläkaupan historiaa kauppias veli Hannun sanoja lainaten kyläkaupan avajaisissa 13.6.2010:

"Minä en ole täällä Satavassa ensikertaa tässä kaupassa. 50-luvulla isäni Tuure toimi täällä myymälänhoitajana Osuuskaupan palveluksessa. Asuimme tässä kiinteistössä, tuolla yläkerrassa koko perhe vanhempani ja kaksi isoveljeäni (1954 – 1958). Veljeni Lassi ja Kari ehtivät aloittaa koulun käynnin täällä Satavassa. Itse olen toiminut kaupanalalla 80-luvulla yhdeksänkymmentäluvun alkuun, jonka jälkeen olen ollut esimiestehtävissä hissialalla. Mauno on toiminut kuljetusalalla.

Olemme avanneet kaupan jo torstaina 20.5 eli harjoitelleet kaupankäyntiä kolmisen viikkoa. Olemme rakentaneet kauppaamme näiden viikkojen aikana, hankkineet laitteita, laajentaneet tuotevalikoimaa, esim. Wotkin´s lihajalosteilla ja laadukkailla Wurth-tuotteilla.
Tulemme jatkamaan tuotevalikoimamme laajentamista asiakkaiden toiveiden mukaan, herkällä korvalla. Tulemme myös liittämään kyläkauppamme oheen lisäpalveluita, tavaroiden kuljetusta kaupasta kotiin tai kesämökille sekä myös muuta kuljetuspalvelua asiakkaittemme tarpeiden mukaan."

Satavan kyläkaupan syysmarkkinoiden valmistelut alkoivat jo kesän alussa ja konkretisoituivat perjantaina 6. syyskuuta juhlateltan pystytykseen. Veljesjoukko kokoontui perjantaina alkuillasta Satavan kyläkaupan edustalle veli Kallen toimiessa rahtarina. Auton peräkärryssä oli juhlateltan varusteet, kenttägrilli sekän kasa puutavaraa, josta oli tarkoitus rakentaa myyntipöytä.

Top Chef Hurme nouti autosta iskemättömät, EU:n turvavaatimukset täyttävät, heijastimilla varustetut nahkarukkaset ja veljet aloittivat kuorman purkamisen suurella innolla. Juhlateltan varusteet olivat yhdessä suuressa puulaatikossa ja veli Kalle otti esiin myös teltan kokoamisohjeet. Tähän veli Esa totesi, että ei niitä ohjeita ole ennenkään tarvittu ja siitä alkoi juhlateltan kokoaminen. Ensiksi koottiin teltan kaariputket ”elementeiksi” ja sen jälkeen elementit yhdistettiin toisiinsa katon ja seinien vaakaputkilla. Juhlateltan runko nousi vauhdilla kaupparakennuksen päätyyn ja työturvallisuusaspektit oli tietysti huomioitu täydellisesti.

Viimeistä elementtiä asennettaessa huomattiin, että ainakin yksi pidempi putki puuttui, vai puuttuiko sittenkään? Kuumeisen etsiskelyn jälkeen palattiin lähtöruutuun ja kaivetiin juhlateltan kokoamisohjeet esille. Pikaisen katselmoinnin jälkeen todettiin, että kaarielementeissä käytetyt putket ja vaakaputket piti vaihtaa keskenään eli kaikki osat mitkä pystyivät menemään väärin oli myös laitettu väärin..

No ei muuta kuin kaarielementti kerrallaan putket vaihtoon ja vajaan puolen tunnin päästä teltan runko oli jälleen kasassa. Veli Reino hieman ihmetteli teltan toisen pitkän reunan matalaa tasoa mutta siihenkin löytyi pikaisesti selitys. Kattopressu meni kerralla paikalleen ja sen jälkeen myös toisen sivun pystytolpat asennettiin paikalleen, jonka jälkeen rakennelma alkoi näyttää teltalta.

Jäljellä oli vielä takaseinän asennus ja sekin tapahtui vauhdilla ilman suurempaa suunnittelua. Seinäpressun olisi tietysti voinut asentaa ylösalaisin mutta sen verran sentään katsottiin ennen kiinnitystä, että ikkunat olivat oikein päin. Sitä ei kukaan huomannut, että teltan pystyputket jäivät seinäpressun väärälle puolelle.. Eli uusiksi meni tämäkin asennus!

Seuraavaksi oli vuorossa myyntipöydän kokoaminen ja siihen veli Kalle oli varannut kuuden tuuman lankkua vähintäänkin riittävästi. Ko lankut olisivat vallan mainiosti käyneet myös terassin tai laiturin rakenteisiin ja sen vuoksi päätettiin ruuvata ainakin osa lankuista kiinni jalustapukkeihin.
Hetkessä pöydällä oli porakoneita kuin Bauhausin myyntitiskillä ja ainoastaan paloturvallisuudesta tai pikemminkin sen puuttumisesta raportoitu Bosch-merkki loisti poissaolollaan. Pöytälankut kuitenkin painoivat niin paljon, että seuraavaksi oli vuorossa jalustapukkien vahvistaminen. Siinä Top Chef Hurme näytti todelliset metsurin taitonsa ja hetkessä tukilaudat olivat paikallaan juuri oikean mittaisina ja kulmat sahattuina. Noin kolmen tunnin rupeaman jälkeen juhlateltta oli pystyssä valmiina seuraavan päivän syysmarkkinoita varten!

Varhain lauantaiaamuna ladyt ja veljet kokoontuivat aamusumussa kyläkaupan rappusille aamukahville. Tänään oli se kauan odotettu päivä, ensimmäiset Satavan kyläkaupan syysmarkkinat!

Aamukahvin jälkeen alkoi juhlateltan viimeistely. Myyntipöytään kiinnitettiin valkoinen ”pöytäliina” veli Kallen johdolla ja Lions-kyltit asennettiin hyvin markkinavieraiden näkyville. Myös Lions-viireille löytyi erinomaiset paikat, joten Lions-toiminta oli erinomaisesti näkyvillä. Myyntipöytä täyttyi nopeasti kahvinmyyntiin tarkoitetuista ladyjen leipomuksista sekä arpamyynnin palkinnoista.

Palkintoja olikin mahtava määrä ja päivän aikana arvat vietiin lähes käsistä. Yhteensä 300 arpaa myytiin ja ”päävoittona” oli veli Antin tuoma, Soitin-Laineen lahjoittama, akustinen Washburn kitara, jonka onnellinen uusi omistaja oli paikalle saapunut nuori herra. Hymyllä ei ollut rajaa, kun ostetun arvan voitto paljastui nuorelle herralle. Ainakin tällä kertaa voitto meni varmasti oikeaan osoitteeseen!

Syysmarkkinat avautuivat virallisesti klo 11:00 mutta paikalle oli saapunut markkinaväkeä jo hyvissä ajoin ennen avajaisia ja ensimmäiset makkarapaketit oli syöty
grillistä koemaistajaisten merkeissä. Markkinoiden virallisen avauksen suoritti itseoikeutetusti veli presidentti ja hetkessä kaupan piha oli täynnä iloista markkinaväkeä. Lion Markku Monnonen piti virallisen puheen ja puheessaan hän keskittyi vahvasti Kakskerran ja lähiympäristön toiminnan kehittämiseen. Satavan kyläkaupan syysmarkkinat oli erittäin tervetullut uusi tapahtuma.

Markkinoiden ohjelmassa oli Kakskerran VPK:n yksikön esittelyä, poniratsastusta, crosskarting auton esittelyä, minigolfia, ilmapallojen jakoa lapsille, kasvo-maalausta jne. Aurinkoisen syyspäivän aikana paikalla kävi varmasti tavoitteena ollut 300 henkilöä ja kauppiaan veli Hannun arvion mukaan lähemmäs 500 henkeä.

Grillimakkarat tekivät hyvin kauppaansa ja grillin vieressä oli varmasti päivän lämpöisin paikka. Veljet vuorottelivat grillemestarin paikalla ja myynnissä ollutta Wotkinsin Sörkän grilleriä mainostettiin siinä määrin, että useampi markkinavieras kävi hakemassa vielä oman makkarapaketin kaupan hyllyltä matkaevääksi.

Kahvipöydässä oli myös ajoittain jopa jonoa ladyjen leipomien herkullisten munkkien ja pullien ympärillä, kun ihmiset hakivat kahvia ja lapsille mehua. Hanurimusiikin tahdissa aika meni kuin siivillä ja moni onnellinen lapsi sai kasvomaalauksen poskeensa tai käsivarteen.
Näkyi niitä maalauksia olevan vanhemmillakin henkilöillä.

Klubin ensimmäisen kerran järjestämä syysmarkkinat yhteistyössä Satavan kyläkaupan kanssa oli menestys ja jo ennen markkinoiden sulkemista veljet alkoivat suunnitella seuraavan vuoden tapahtumaa.
Tällä kertaa sää suosi syysmarkkinoita ja toivotaan, että tästä tulee vastaava tapahtuma kuin klubin kenkien nastoitusaktiviteetti on talvella. Asiakkaat odottavat sitä jo hyvissä ajoin etukäteen. Kaikki arpojen, grillimakkaroiden, kahvin, kasvomaalausten jne myynnistä saatu tulo menee lyhentämättömänä TYKSin lastenpsykiatrian klinikan sekä Mäntymäen perhekeskuksen toimintojen tukemiseen.

Kiitokset kaikille järjestelyissä mukana olleilla ja paikalle saapuneille ladyille ja veljille, erinomainen tapahtuma taas kerran! Ja suurin kiitos tietysti kyläkaupan kauppiaspariskunnalle, ilman heitä koko tapahtumaa tuskin olisi edes järjestetty.

Tiedotustoimikunta/Ismo

Kuvia tapahtumasta.

 
15.8.2013 Vierailu Panimoravintola Koulussa

Ensimmäiset hallituksen- ja klubikokoukset ovat syyskuussa mutta uuden hallituksen jäsenet ovat kokoontuneet jo useamman kerran syyskauden aktiviteettien valmisteluihin. Torstaina 15.8 pidettiin epävirallinen kokous panimoravintola Koulun tiloissa. Paikalla oli yhteensä 29 leijonaveljeä ja ladya. Mika Pitkänen aloitti tilaisuuden esittelemällä koulurakennuksen historiaa.

Koulun rakennus on valmistunut 1889, jolloin Svenska Fruntimmerskolan pääsi muuttamaan uuten upeaan koulutaloon Kristiinankadun ja Eerikinkadun kulmassa. Nimi muutettiin 1919, jolloin siitä tuli Svenska flickskolan i Åbo. Nimi ehti muuttua vielä pariin kertaan: 1955 siitä tuli Åbo svenska flicklyseum ja 1966 Cygnaeus skola. Uusrenesanssia edustavan rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit L. Lindqvist ja F. Granholm. Talon esikuvana ovat olleet eurooppalaiset, erityisesti italialaiset renessanssipalatsit, joiden julkisivujäsentely toistuu fasadissa. Rakennuksen sisätiloissa korostettiin juhlavuutta, erityisesti juhlasalissa, auloissa ja porrashuoneissa. Eräs koulun historian kohokohtia on marsalkka Mannerheimin vierailu 14.2.1941. Marsalkka puhui koulun väelle juhlasalissa. Koulutalo on entisöity Turun Maakuntamuseon ja Museoviraston suunitelmien mukaisesti ja valvonnassa. Rakennuksen alkuperäistä käyttötarkoitusta ja luonnetta on välttämättömissä muutostöissä kunnioitettu mahdollisimman hyvin.

Historiantunnin jälkeen lähettiin Mikan johdolla tutustumaan itse panimon toimintaan. Vielä ennen lähtöä kajahti salissa onnittelulaulu lady Marjolle nimipäivän johdosta "Top Chef" Hurmeen johdolla.

Mikan pitkä kokemus alalta ja suuri kiinnostus asiaan tuli loistavasti esille hänen kertoessa oluen valmistusprosessia. Esitys oli niin seikkaperäinen ja kansantajuinen, että useampikin veli oli jo hankkimassa laitteita kotipanimoa varten.. Kuparinhohtoiset mäskikattila ja siiviläamme myyntitiskien takana sekä sivuhuoneen käymistankit vakuuttivat jokaisen ja veljet olivatkin heti neuvottelemassa Koulun nimikkopullojen hinnoista. Valitettavasti olutta ei ole lupa myydä irtotavarana tai suuremmissa pulloissa, joten kaupat jäi tekemättä.

Panimokierroksen jälkeen tulimme jälleen Bellman-saliin, jonne oli kierroksen aikana tuotu maisteluannokset. Ennen oluiden maistelua (juhla-Aura ja kesäolut) tutustuttiin ja osa osallistujista jopa maisteli maltaita. Panimo käyttää pääasiassa kotimaista mallasta, joka tulee Lahden ympäristöstä. Kausioluena valmistettavaan savuolueeseen tuodaan maltaat Saksasta. Mikan opastuksella oluita maisteltiin ja Juhla-Aura keräsi tällä kertaa pisteet kotia. Mikan mukaan tärkein ero oluen ja viinin maistelussa on ns sylkykupit, joita oluen maistelussa ei tarvita. Tosin ei tarvittu sylkykuppeja keväällä järjestetyssä viinien maistelussakaan..

Oluiden maistelun jälkeen veli presidentti luovutti Matti Ahoselle lahjan pimenevien syysiltojen lämmöksi. Matti perheineen teki kesällä pikaisen päätöksen muuttaa juurilleen Lahden suuntaan, jota asuntokauppojen nopea toteutuminen edesauttoi. Matin lähtösanojen jälkeen luokkahuoneeseen tuotiin kevyt iltapala, jonka kanssa veljet & ladyt tutustuivat enemmänkin talon tuotteisiin. Iloinen puheensorina täytti luokkahuoneen nopeasti. Iltapalan jälkeen veljet kokoustivat ja ladyt siirtyivät alakertaan seurustelemaan. Kokouksen aikana veli presidentti esitteli mm. tulevan Satavan kyläkaupan syysmarkkinaohjelman.

”Virallinen ohjelma” päättyi noin klo 20:00, jolloin suuri osa veljistä ja ladyistä jalkautuivat Turun kaduille seuraamaan taiteiden yötä. Alkuilta vietettiin Puutorin vessassa ja etenkin sen edustalla olevalla terassialueella musiikkiesityksiä kuunnellen. Illan päätähti oli Vilperin perikunta, jonka lämppärinä oli opiskelijapojista koottu bändi jossa soitti myös allekirjoittaneen vanhin poika. Ja tämä oli vasta alkua pikkutunneille kestäneen kulttuuri-illan annista.

Kiitokset kaikille osallistujille erinomaisesta tunnelmasta koko illan aikana ja Pitkäsen Mikalle asiantuntevasta esityksestä panimon ihmeellisestä maailmasta. Tästä on hyvä jatkaa Satavan kyläkaupan syysmarkkinoilla sekä tulevilla klubikokouksilla ja muilla aktiviteeteilla.

Tiedotustoimikunta/Ismo

Kuvia tapahtumasta.

 
8.8.2013 Kesäteatteriesitys Vetämättömät

Kulttuuria oli jälleen tarjolla ja tällä kertaa Linnateatterin esitys Vetämättömät – Balladi Villistä Länsi-Suomesta". Esitys tempaisi yleisön mukaansa heti alkutahdeista lähtien ja väliaika tuli kuin varkain. Taidettako? Aivot sai jättää narikkaan ja nauttia harmittomasta menosta, joka vain parani loppua kohti. Mikko Koivusalon kirjoittama ja Kari-Pekka Toivosen ohjaama vauhdikas verbaalinen saluunatappelu, joka vilisi myyttisiä lännenhahmoja: rohkeita revolverisankareita, suulaita kapakkaruusuja ja kieroja korttihuijareita.

Pääosassa Jussi Lampi, joka ei kuulunut esitykseen ja kymmenissä muissa rooleissa reikärautaa paukuttivat Miska Kaukonen, Santtu Karvonen ja Sarina Röhr. Läpi näytelmän lavalla seikkaili sarjakuvista ja elokuvista tuttuja villin lännen hahmoja. Lisäksi käsikirjoituksessa vilahtaa tuttuja kyliä, kaupunkeja, ravintoloita ja ennen kaikkea Turun tauti, joka oli alkanut vaivata villiä Länsi-Suomea. Näytelmän nimi viittaa Spede Pasasen elokuvaan Hirttämättömät, jossa Speedy Gonzales jäi hirttämättä.

Näytelmässä moni pyssy jäi vetämättä, koska selkään ei saanut ampua. Nimettömäksi jäänyt muukalainen, Jussi Lampi, ampui vain kolmesti ja nekin tulivat esille vasta hidastuksessa, kun Vekke Rämö tuli tiensä päähän. Erinomaista tilannehuumoria esittivät Usain Colt läpijuoksulla sekä pastori Hirvikoski voimistelukohtauksellaan. Elokuvissa ihmishenki lähtee sekunneissa nyt siihen meni yli tunti, kun Frank halusi selvittää tilit kaikkien kanssa ennen kuolemaansa. Sitkeässä oli Frankin henki ja lopussa piti valita, joko Stairway to Heaven tai hissillä alakertaan.

Ennen varsinaista esitystä oli tuttuun tapaan kevyt iltapala Naantalin Rantaravintolassa, joka oli tietysti erinomainen niinkuin Kaitsun järjestelyissä on tapana olla eli kiitokset taas kerran erinomaisista järjestelyistä! Tästä on taas hyvä lähteä uudelle kaudelle, jossa jatkoa seuraa jo viikon päästä vierailulla panimoravintola Koulussa sekä taiteiden yössä Turun kaduilla.

Tiedotustoimikunta/Ismo

 
Lions Club International/Piiri 107 A
LCI linkki          i